94. hellelukemat ja liikaa paarmoja

Niin...tästä on tosiaan tulossa se kisapostauksen tapainen, mutta otsikon keksiminen ainakaan aiheesta ei oikein inspannut. :D
 No, tänään olimme siis ponin kanssa harkkaestekisoissa Ylivieskassa. Paikalla oli yllättävänkin paljon porukkaa ja lämpöä vähintään riittävästi. Dani käyttäytyi, niin kuin herrasmiehen kuuluu, erittäin asiallisesti ja hienosti (lukuun ottamatta armotonta pään viskelyä johtuen noin miljoonan hyönteisen hyökkäyksestä..). Kun saavuimme kisapaikalle, kentällä alkoi juuri meitä edeltävä luokka, joten valmistumisaikaa oli tarpeeksi ja ehdin kerrankin päntätä radan kunnolla päähän jo ennen sen kävelemistä.

 postauksen täytteeksi kuva viime viikonlopulta

75cm luokan alkaessa tajusin, että en ollut kuin kävellyt ponilla ja kiisin maneesiin hyppäämään muutaman verkkaesteen. Starttasin nimittäin neljäntenä (vai viidentenä?), joten aikaa ei ollut suuremmin. En tosiaankaan tajua, miten jätin verryttelyn noin viime tippaan, vaikka olisin ehitinyt ratsastaa ponilla enemmänkin. Vaikka ei tarkoituksenikaan ollut kyllä tosiaan tehdä mitään pitkää verryttelyä, kun ilmakin oli mikä oli. Maneesissa koitin saada Danille sitten kaasun ja jarrun toimimaan ja rytkäytin muutamasta esteestä yli. Kuinka ollakaan radalle jouduttiin soittamaan ennen lähtöäni ambulanssi, joten tämän takia kisat sitten vähän venähtivät ja ehdinkin vielä hiukan ravailemaan Danilla varikkoalueella.


Radalla sai ottaa yhden verryttelyhypyn laine-esteelle. Dani kyttäsi tummaa estettä muka ihan kauhuissaan, mutta patistin sen yli. Perusrata oli ehkä hirvein jonka olen koskaan ratsastanut: varmaan joka toinen hyppy tuli liian pohjaan ja ratsastin jotenkin aivan surkeasti. Uusinnassa varmaan itsekin vähän rentouduin, kun tajusin, että kyllä me maaliin selvitään ja toinen vaihe tuntuikin sitten jo vähän paremmalta. Missään tapauksessa en ollut silti suoritukseen tyytyväinen, oma sähläykseni selässä oli varmasti aika kaamean näköistä.. En ole (ainakaan toistaiseksi) löytänyt netistä kuvia kisoista, mikä voi olla kyllä ihan hyvä...:D Ne olisivat varmasti ihan kauheita..
Mielestäni huono rata vei minut täysin yllätykselliselle sijoitukselle: voitimme luokan! :o Varmaan suoritukseen pitäisi siis olla tyytyväinen (1/18), mutta silloin kun homma ei vaan selästä tunnu hyvältä, ei ne voitotkaan oikein niiiin hienolta maistu.

 ihan väärän värinen ruusukekin! :D

Tosiaan tuo kunniakierroksella otettu kuva on ainut omassa kamerassani, joten kuvasaldo ei ole mikään mahtava..

Toinen luokka oli 95cm+. Päätin, että nyt takuulla ratsastan siistimmin ja paremmin. Päätökset ei oikein tällä kertaa auttaneet, kiellettiin ulos kolmannelta esteeltä... Kyseessä oli kapea pysty, mutta se ei varmasti ollut ponille mitenkään kauhean jännä, kun edellisessäkin luokassa hyppäsi hyvin. Pohja upotti varmaan 10cm (tiedän että on typerää syyttää pohjaa, mutta se oli oikeasti järkyttävän pehmeä) ja kumpikin meistä taisi olla jo sen verran väsyneitä, että liikkuminen saati radalla hyvässä tempossa eteneminen tuntui jo jokseenkin ylivoimaiselta :D Niinpä tulokseksi hylkäys, kolmannella yrityksella poni onneksi yli esteestä. Tosin muillekin ratsukoille kapea este oli vaikea, luokan voittajakaan ei selvinnyt toiselle vaiheelle ja en ollut ainut hylätty. Ehkä jotain lohtua siitä..:D?

Kisat menivät siis osittain hyvin, osittain huonosti. Ensimmäisessä luokassa "yliratsastin" suunnilleen joka esteelle, mikä saattoikin olla ihan tarpeellista, mutta toiseen luokkaan lähdin varmemmalla mielellä: seurauksena liian unelias laukka ja kielto. Ehkä vielä joskus saan iskostettua päähäni, että sitä ratsastamista ei pidä lopettaa siellä aitojen sisälläkään! :D

Loppuun vielä video 75cm radasta. Ratsastan kammottavan näköisesti, mutta, tässä tapauksessa onneksi, video on niin huono laatuinen, ettei siitä paljoa näe. Katsokaa kuitenkin edes musiikin vuoksi, halusin laittaa tähän hetken mielijohteesta hieman päivän piristystä :--D
Toisesta luokasta äiti kuvasi kaksi hyppyä, niitä ei ollut mielestäni tarpeellista laittaa näkyville...

Niin kuin videosta varmaan näkeekin, kentän pohja oli aikamoinen kyntöpelto eli todella erilainen kuin millä olen tottunut ratsastamaan.. Jotenkin poni näköjään tuolla radalla silti eteni, en nimittäin todellakaan yrittänyt ratsastaa mitään aikaa vaan selvitä vain yhdestä hypystä kerrallaan jotenkin sinne maaliin..:D Eipä siinä, tällaiset yllätykselliset voitot ovat kyllä ihan kivoja :-)

Ensi viikonloppuna tähtäimessä Haapaveden aluekisat. Saa nähdä mitä siellä sitten sattuu ja tapahtuu...