perjantai 29. kesäkuuta 2012

90. täältä tullaan vapaus!

Arvatkaapas kuka on päässyt nyt ihan oikeasti lomalle?! Tänään jätin siis sokkarin hyllyt taakseni, ihan antoisat kaksi viikkoa töissä oli, mutta vielä mukavampaa on kun nyt saa nukkua pitkään ja olla vaan! Ja tallillakin voi viettää enemmän aikaa kuin sen köhköh kuusi tuntia päivässä....:D

Tällä hetkellä olen tosi hyvällä tuulella ja iloinen jotenkin ihan kaikesta! Dani on mennyt lähipäivinä tositosi hyvin ja ostin sille myös muutamia superkivoja varusteita, mutta esittelen ne tarkemmin sitten kun saan niistä kuvia.
Tänään oli Pirittan valmennus, jossa tehtiin väistöjä ja vastalaukkatehtäviä. Dani meni varsinkin laukkajutut ihmeen hienosti, kun luulin, että ne menee ihan metsään. Pohkeeseen poni olisi voinut kyllä paremminkin reagoida ainakin kun vertaa viime päivien aivan superhyvään Daniin. No mutta ei nyt keskitytä pikkuvikoihin, kun muuten olen niin hyvällä tuulella! :p


Huomenna sitten päästään vihdoin ja viimein kunnolla hyppäämään, kun pidämme porukalla kisaharjoitukset! Olen aivan täpinöissäni, toivottavasti Dani on yhtä innoissaan kuin minä :D Viimeksi ollaan siis hypätty ihan kunnolla lähes kaksi viikkoa sitten... Jopas tämä aika menee!
Haluan nyt päästä kyllä nukkumaan, en edes muista milloin olisin viimeksi ollut näin väsynyt..silmät seisoo suunnilleen päässä. Eikä tähän postaukseen ollut oikeastaan tarkoituskaan tulla mitään ihmeempiä, kuin että hengissä ollaan edelleen, vaikka kuulumisia onkin tullut aika harvakseltaan, ja treenausinto on nyt vähintään kympissä! :)


kyllä me vielä joskus kisataan....

Toivottavasti huomenna sitten palailen uusien hyppykuvien -ja uutisten merkeissä!

tiistai 26. kesäkuuta 2012

89. kuvapostaus

Päivä on ehtinyt taas jo näin pitkälle, joten en ehdi nyt muuta kuin postailemaan teille kunnon läjän kuvia viime viikolta (edelleen kun olen töissä ja aikainen herätys..).
Kouluratsastuskuvat on ottanut Sonja, kiitos :) kuvat ovat siis viime viikon torstailta. Ratsastuksesta taisin jotain viime postauksessa mainitakin, eli Dani ei ollut ihan paras mahdollinen ja en oikein saanut mitään kentällä aikaseksi.. No sen kyllä kuvistakin näkee, nämä ovat (ratsukon osalta) aika jäätäviä :D


 laukanvaihto......... :DDD






 ärsyyntynyt poni yrittää ilmeisesti jonkin sortin lisättyä ravia....


 ja vielä loppukevennyksenä toinen hyvin tyylikäs laukanvaihto! :--D


Olen nyt muutamana päivänä ratsastanut vain maneesissa, jossa Dani liikkuu paljon paremmin kun pohja joustaa huomattavasti enemmän kuin kentän pohja. Ulkokentälle pitäisi kyllä saada jotain "lisäainesta" tuon kivituhkan lisäksi, mutta se ei taida olla minun asiani tai tämän blogin, joten jatketaanpas niillä kuvilla.

Launtaina postailun jälkeen ratsastin Danilla pellolla kevyen koulutreenin. Dani oli oikein hyvä ja sain ihanan kesäisiä kuvia, kun sukulaiseni oli kuvailemassa :)! Rajauksista tuli hieman hassuja, kun osa oli laajakulmalla otettuja, mutta ihan kivoja silti.


 uusi ratsastustyyli :)








 

Lisää kuulumisia tulee kunhan ehdin koneelle puolta tuntia pidemmäksi ajaksi! Siihen asti adios ja nauttikaa vaikka jalkapallosta (minä ainakin) ;)

lauantai 23. kesäkuuta 2012

88. viikon juhannustunnelmia


Heippa kaikille ja hauskaa juhannusta! Viime postauksesta on jo liiankin kauan vierähtänyt, töissä ja tallilla on mennyt kaikki päivät.. Nyt meillä on vieraita käymässä ja vielä seuraavan viikon olen töissä, joten blogiin en nyt ehdi niin paljon kirjoittamaan. 
Tässä kuitenkin pieni viikkokatsaus..

Maanantaina postailinkin jo, joten siitä ei sen enempää, mutta launtai jäi täysin välistä. Silloin siis hyppäsimme hieman. Dani toimi ihan kivasti, mutta hyppäämisestä jäi vähän mitäänsanomaton fiilis, kun tuntui ettei tehty oikein järkeviä tehtäviä. Kaverini Sonja oli kuitenkin kuvailemassa, joten liitän kuvat tähän sen enempää selittelemättä..

 Koitettiin viritellä tällaisia pelottavia esteitä kaikesta mahdollisesta, mutta Dania ei pelottanut sitten yhtään! Mitähän pitäisi keksiä, että sille saisi (muualle kuin kisoihin...) vähän jännitystä elämään..

minieste

 Toisella pitkällä sivulla oli jumppis, joka rakentui puomista, innarista, ristikosta ja okserista. Danilta sujui tehtävä hyvin, vaikka aluksi mokasinkin muutaman kerran, kun tulin niin alitempossa sisälle ja välit jäivät pitkiksi.
 Nyt on todellakin tällainen uusi tyyli kehitetty: taita ranteet niin kaikki on helpompaa.....ainakin mun mielestä näyttäis olevan :D

  Pöytäokseri! Ehkä maailman ihanin este :D Samanlaista hypättiin myös joskus talvella maneesissa, jolloin se oli vielä pelottavampi kun matto kiilteli hallin valoissa..

Kuvissa olevien lisäksi kentällä oli myös pöytäesteen kanssa linjassa pääkallo-portti..
 

Tiistaina irtojuoksutimme Hannan kanssa Viivin ja Danin maneesissa. Dani oli aivan intopinkeänä ja pukittelikin jonkin verran..

Keskiviikkona menin myös halliin ratsastamaan koulua, koska olin koko päivän palellut (kiitos pakastehylly) ja ulkona tuuli kylmästi. Laitoin kameran aidalle kuvaamaan, mutta en ole vielä edes jaksanut kunnolla katsoa pätkiä, kun ne oli niin pitkiä ja epäselviä. Saa nähdä laitanko niitä joskus blogiin, ehkä jos niistä saa jotain selvää.
 Dani oli aluksi vähän kuuro kaikille avuille, mutta kun noin yksi ja puoli tuntia junttasin menemään niin kyllä alkoi ponista liikettä löytyä! :D Laukanvaihtojakin sain tehtyä muutamia oikeasti hyviä, eikä vaan sellaisia syöksähdyksiä tai takamuksen nakkeluita kuin yleensä.. On se semmoinen hieno kouluponi!

Torstaina laitoin myös koulupenkin Danille selkään ja ratsastin vaihteeksi kentällä, jossa olikin tavallista enemmän porukkaa (usein kun ratsastan Hannan kanssa kahdestaan). Sonja (toinen kuin ylempien otosten kuvaaja) otti meistä myös jonkin verran kuvia, laitan blogiin heti kun saan ne käsiini! Ratsastuksesta ei meinannut tuolloin tulla oikein mitään, haahuilin vain ympäri kenttää päämäärättömästi.. Loppuraveissa sain Danin kumminkin hyvin läpi ja se tuntui ihan mukavalle.

 r(i)emuryhmä Hanna ja Viivi sekä minä ja Dani !

Eilen eli perjantaina oli juhannuslaukkojen vuoro! Minä viisaana tyttönä lähdin pellolle ilman satulaa, vaikka eipä se satula varmaan paljon olisi menoa ainakaan hidastanut... Hannan kanssa siis taas vaihteeksi palloilimme maneesin viereisellä aukealla. Dani ei ole koskaan ollut yhtä kuuma kuin eilen, sillä meinasi jo etusetkin rueta nousemaan vähän turhan korkealle :D Lisäksi en ole ikinä mennyt ponilla yhtä lujaa mitä tuolloin, mutta kuin ihmeen kaupalla onnistuin selviytymään tipahtamatta! Oli kyllä aivan mielettömän hauskaa, eipä sitä vauhdin hurmaa voi oikein sanoin kuvailla (eikä kuvinkaan, koska niitä ei ole). Lopuksi hölkkäsimme hetken kentällä, jotta saatiin hepot edes vähän rauhoittumaan.

  tämä kuva launtailta, jolloin jonkin aikaa pompittuani menin hetken pellolla

Jospa tämä kesä tästä alkaisi lämpiämään ja tuntumaan enempi kesältä, kunhan juhannus on juhlittu ja työt lusittu!

maanantai 18. kesäkuuta 2012

87. haastepostaus

Kiitos Kirsille haasteesta, mutta ennen kuin vastaan kysymyksiin niin vähän kuulumisia päivältä!
Olin siis tänään ensimmäistä päivää kesätöissä, S-marketissa. Vähän jännitti mennä töihin ihan outojen ihmisten keskelle, mutta aika meni melko nopeasti ja eiköhän nämä tulevat kaksi viikkoa kulu ihan mukavasti :)

Pari tuntia töiden jälkeen lähdin reippaana pyörällä tallille ja tein Danin tallityötkin ihmeen nopeasti. Päätin mennä ilman satulaa ponilla. Aluksi taivuttelin pellolla Danin käynnissä ja ravissa. Dani hangoitteli vähän vastaan ja olisi vaan halunnut mennä lujaa! Laukkasinkin sitten vähän, mutta en mitään kiitolaukkaa vaan ihan kevyttä verryttelyvauhtia. Siitä huolimatta poni tuntui oikealta saippuapalalta ja meinasin melkein tupsahtaa kyljeltä alas :D
 No, en kuitenkaan tippunut ja menin sitten kentälle, jossa oli kiva puomitehtävä valmiina. Kuvia tai videoita kun ei ole, niin en sen enmpää jaksa nyt selittää tehtävää, mutta Dani toimi todella hyvin ja erityisesti laukkaan olin aivan supertyytyväinen! Laukanvaihdoista poni tunnetusti innostui, ja jouduin rauhoittelemaan välillä menoa, jotta mahduimme väleihin. Mutta ratsastuksen lopuksi olin kyllä ihan fiiliksissä, on se niiiin hieno poni! ♥ Harmi kun ei ollut ketään kuvaamassa :/

 Dani ja isosiskoni toukokuussa


Mutta nyt siihen haasteeseen (en vain oikein malta keskittyä postauksen tekoon kun katson samalla EM-kisoja :D).


Ohjeet:

Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata niihin yhteentoista kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa.

Valitse sitten 11 uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi.
En jaksa nyt haastaa ketään, kaikki jotka haluavat voivat vastata kysymyksiini!
Keksi 11 uutta kysymystä joihin haastettujen tulee vastata.
Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.
 
Kysymykset muille (en tähän aikaan osannut keksiä enään oikein mitään viisasta..:D):
1. Missä, milloin ja miksi aloitit ratsastuksen?
2. Onko sinulla omaa hevosta, hoitohevosta, vuokrahevosta tmv.? Jos ei ole, haluaisitko jonkin edellä mainituista?
3. Mistä luonteenpiirteestä pidät eniten hevosilla? Miksi?
4. Haluaisitko jatkaa koko elämäsi hevosharrastusta ja tahtoisitko siitä mahdollisesti ammatin?
5. Kuka on suosikkiratsusi? Millainen se on ja miksi se on lempparisi?
6. Mikä on (yksi!) mieleenpainuvin muistosi hevosten kanssa?
7. Miksi kirjoitat blogia?
8. Kilpailetko? Jos kilpailet, mitä luokkia ja missä lajissa? Jos et, mitä haluaisit kilpailla?
9. Oletko enemmän este-vai kouluratsastaja?
10. Mikä on haastavinta ratsastuksessa?
11. Miten haluat ja aiot kehittää ratsastustasi?

Nonniin, nyt niihin kysymyksiin vastauksia..

1. Miten päädyit aloittamaan ratsastuksen?
Siinäpä vasta kysymys! :D Noei, homma meni vähän ei omena kauas puusta putoa-meiningillä, sillä äitini ratsasti nuorena ja varsinaisesti isosiskoni mukana sitten 7-vuotiaana lähdin talleille mukaan. Siskolla oli jo tuolloin ainakin hoitohevosia, jossakin vaiheessa myös useampi heppa vuokralla.
Vuosi 2004, minä ja sisko sekä Eemeli
 
2. Oletko koskaan harkinnut lajin vaihtoa?
Pakko myöntää, että onhan se käynyt mielessä :D Mutta en kyllä viimeisen viiden vuoden aikana ole tosissani sitä ajatellut.
 
3. Tavoitteesi ratsastajana?
Kehittyä mahdollisimman taitavaksi, tietysti. Haluaisin ratsastaa kauniisti ja eleettömästi, oppia tuntemaan, kuinka erilaisia hevosia kuuluisi missäkin tilanteessa käsitellä... Lista on loputon :D

4. Oletko tippunut pahasti hevosen selästä? Jos olet kerro siitä.
Olen tippunut lukemattomia kertoja, mutta ikinä ei ole sattunut mitään vakavaa.
 
5. Kuinka usein ratsastat?
Vähintään 5 kertaa viikossa, riippuu siitä juoksutanko Danin esimerkiksi jonain päivänä. 

6. Millainen olet ratsastajana?
Hmm. Vaikea kysymys.. Olen yleensä aika rauhallinen ja tarkka. Haluan onnistua tehtävissä, mutta toisinaan en osaa ratsastaa tarpeeksi napakasti ja unohdun vain liiaksi istuskelemaan...
 
7. Mikä on parasta ratsastuksessa?
Kun kokee, että on onnistunut jossain tai ylittänyt itsensä! :) Lisäksi haasteellisuus tuo ratsastukseen varmasti sen mausteen, miksi haluan lajia harrastaa..
 
8. Oletko kenttä,koulu vai esteratsastaja?
Tätä kysmystä pelkäsin! :D Nautin esteistä ja vauhdista, mutta toisaalta mikä olisi parempaa kuin saada hevonen liikkumaan täsmällisesti haluamani koulukiemurat? En todellakaan tiedä mikä mahdan olla, pidän niin paljon kummastakin lajista. Sen sijaan suuret ja jyhkeät maastoesteet ovat aika kamalia....
 
9. Ihailemasi ratsastaja?
Minulla ei ole ketään ratsastaja-idolia, mutta jos joitain pitäisi mainita niin Malin Baryard-Johnsson, Kyra Kyrklund ja Nina Fagerström pääsevät kyllä listalle.
 
10. Haluaisitko olla huippuratsastaja? Tarkoitan nyt kansainvälisellä tasolla ratsastavia.
Tällä hetkellä sanoisin, että en. Tai oikeastaan, en tiedä :D Se olisi todella hienoa, mutta mieluummin taidan pysytellä näissä vähän matalemman tason kisoissa.. Ehkä vielä joskus, kuka sen tietää?
 
11. Haluaisitko tulevaisuudessa työskennellä hevosalalla?
Tähänkään kysymkseen en osaa vastata! En todellakaan tiedä. Pienenä (ja yhä..) haaveilin omasta ratsastuskoulusta...

Tulipas tylsä postaus, mutta nyt on aivan pakko lähteä nukkumaan...!

lauantai 16. kesäkuuta 2012

86. poniasiaa ja vähän muutakin

Taas vaihteeksi tällainen mielipidepostaus tulossa, koittakaa kestää..:D Hevostalli.net (jossa ei kyllä pahemmin tule käytyä, mutta joskus olen sieltä jotain aiheeseen liittyviä topiceja lukenut) ja keskustelut kavereiden kanssa nyt vaan suorastaan huutavat mielessäni päästä tekstiksi.. 

Ovatko ponit automaattisia kisakoneita, joilla voi pärjätä kuka tahansa? No eivät ole. Välillä minua niin ottaa päästä, kun ponit (erityisesti Danin kaltaiset paljon kisanneet vanhemmat ponit) yleistetään usein helpoiksi ja yksinkertaisiksi ratsuiksi.
 Minun kokemukseni ovat poneista kyllä aivan toisenlaisia. Ponit ovat useinmiten niitä, joilla on juuri pilkettä silmäkulmassa ja kymmenen erilaista ratsastajan huiputuskeinoa samaan tilanteeseen. Hevoset ja ponit ovat erilaisia ratsastettavuudeltaan, en todellakaan kiellä sitä. Hevoset ovat usein vahvempia, niiden liikkeet ovat suuremmat ja aikuiset ammatti-ihmiset ratsastavat enemmän hevosilla, kuin poneilla.
 Kansallisella tasolla poniluokkia hypännyt ei välttämättä heti pärjää (usein nuorelle) hevoselle, kun on tottunut mahdollisesti vuosikaudet ratsastamaan poneilla. Mutta tämä ei silti tarkoita sitä, että ratsastaja olisi taitamaton ja pieni ratsu tekisi kaiken työn kisaradoilla. Toki tällaisia tapauksia löytyy, että täysin kokemattomalle lapselle ostetaan huippuponi, joka ei tarvitse kuin ohjata esteelle ja se hyppää mitä tahansa. Sanoisin kuitenkin, että jokainen hevonen, oli sen koko mikä tahansa, on täysin oma persoonansa ja ongelmat isompien hevosten kanssa johtuvat yksinkertaisesti erilaisesta ratsastettavuudesta.


Minulla viimeiset kolme vuotta ratsunani ovat olleet päivittäin ponit. Pitkä aika ratsastuskoulun oppilaana antoi onneksi mahdollisuuden ratsastella myös muilla hevosilla, vaikka viimeisimmät vuodet tunneilla kävinkin kyllä aika paljon omalla ratsulla. Ratsastustuntien ja sitä kautta muiden hevosten lisäksi olen toki mennyt jonkin verran kavereiden yksityishevosilla.
 Näin kauan poneilla ratsastaneena voisin sanoa, että tunnen kyllä oloni kotoisammaksi pienemmän kuin suuremman hevosen selässä. Mutta siitä huolimatta olen aina aivan innoissani, kun pääsen ratsastamaan hevosella, kuten Viivillä (paitsi silloin kun se yrittää esim. heittää minut selästä..). Saa nähdä milloin tulen, vai tulenko ehkä koskaan, hankkimaan hevosta, mutta siitä tulee jännää! :D Ainakin toistaiseksi olen hyvissä poniratsastajan mitoissa, pituutta löytyy vain hieman päälle 160cm vaikka ennuste onkin lähes kymmenen senttiä enemmän. Enkä kyllä jaksa uskoa, että kasvan enään tällä iällä. Mutta aika varmasti mahdollinen Danin jälkeen tuleva kavioeläin on kyllä ihan iso hevonen eikä poni.



Minä ja Kyösti esteleirillä 2009

Taisin vähän poiketa aiheesta....eli takaisin aisiaan..
Danin kanssa olen nyt muutaman kerran törmännyt siihen, että minulle on sanottu jotain tämän kaltaista kisoissa (ja muissakin tilanteissa) : "Kyllä sää pärjäät tommosella p-sm -ponilla ihan varmasti". En minä sinänsä ota tällaista pahalla, mutta ihmettelen, miten ponin meriittien perusteella oletetaan, että pärjään suunnilleen missä tahansa kisoissa tai että Dani muutenkin on täysin automaatti, helppo, kiltti, täydellinen.... Dani on pitkälle koulutettu, paljon maailmaa nähnyt ihana poni, mutta silläkin on luonne. Edes sen kokemukset ja mitalit ties mistä kisoista eivät tarkoita, että sillä voisi tuosta noin vaan sormia napsauttamalla hypätä vaikka luokkavoiton. Tietysti tähtään siihen, että meistä tulee vielä joskus niin hyvä parivaljakko, että voimme mennä "helposti" esim. metrin ratoja. Mutta kyllä siihen vaaditaan työtä.
 Joku taitava ratsastaja olisi jo Danin kanssa paljon pidemmällä kuin minä nyt. Mutta onko sillä loppujen lopuksi väliä? Dani on jo päässyt näyttämään potentiaalinsa (typerästi sanottu?) ja sillä ikääkin alkaa olla, joten minusta minulla ei ole mitään kiirettä päästä sillä kisaamaan miljoonia kilpailuja tai edes potea huonoa omatuntoa siitä, että poni voisi jollain toisella edetä paljon pidemmälle. Meillä on oikein hauskaa yhdessä ja Dani on jo nyt opettanut minulle hurjasti, eikös se ole tärkeintä? :)


Hevoset ovat kaikki omanlaisiaan yksilöitä, toiset kilttejä ja laiskoja, toiset kuumia ja hankalia. Mutta ongelmahevosia ei olekaan, on vain ihmisiä, joilla on ongelmia. Siispä, toivottavasti kaikki ne, jotka ovat joskus yleistäneet kilpailevat ponit "automaattitykeiksi", voisivat katsoa maailmaa vähän tarkemmin ja huomata, että ihan jokaisen hevosen kanssa on joskus vaikeita hetkiä ja kaikilta näiltä ihanilta luontokappaleilta löytyy hevosen luontaiset vaistot. Niin kuin ihmistenkin maailmassa (ainakin pitäisi olla!) kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia, pätee tämä varmaan myös hevosiin :) Älkää turhaan yleistäkö asioita, jokainen poni on erilainen aivan omalla ponimaisella tyylillään

Postauksen punainen lanka ehkä vähän katosi ja teksti on kohtuullisen sekavaa.. No jospa ei välitetä siitä :D

Ja vielä loppuun: tämähän on vain minun oma kantani asiaan, eikä kenenkään tarvitse siitä ottaa nokkiinsa, tai ajatella, että nyt minä haluan, että kaikki ajattelevat samoin kuin minä. Jokaisella saa olla mielipiteensä!

P.S. Tänään ei tosiaan kisoihin päästy, mutta kotona olisi tarkoitus vähän hypellä. Saa nähdä saadanko myös kuvia! :)

perjantai 15. kesäkuuta 2012

85. Ärsytyksen multihuipennus

Otsikossa kaikki oleellinen. Ärsyttää. Ärsyttää ihan liikaa ja vielä vähän enemmänkin. Tekisi kyllä mieli vähän muita sanoja käyttää mutta ei nyt täällä blogissa kehtaa kirjoitella ihan mitä suusta sattuu tulemaan...
Mutta siis huomenna olimme lähdössä Nivalaan estekisoihin, ehdin jo ilmoittautua ja viime viikolla valmistauduin jo "kisafiilikseen". Meillä ei kuitenkaan ole kuin normaali henkilöauto, jolla ei paljon hevoskoppia vedellä, eikä sen kummemmin omaa traikkuakaan. Menopelit pitää siis aina saada lainaan. Kaikki mahdolliset kummin kaiman sukulaisen pikkuserkut taitaa olla nyt soiteltuna läpi ja me ei olla saatu mistään autoa. Myös vuokraamoihin koitimme soitella, mutta Oulaisista ei sellaista löydy ja Ylivieskan merkkiliikkeet ottavat mielettömän hinnan yhden päivän ajosta.... En tajua, miten keneltäkään ei tunnu löytyvän vetoautoa tai jos sellainen löytyykin niin koukkua ei ole! Lisäksi monet tutut, jolta auton olisikin saanut, olivat nyt matkalla... Jouduttiin siis perumaan ilmoittautumiset, harmittaa kyllä tosi paljon :/ Onko jollain muulla sama tilanne, ettei kotoa löydy koppia ja autoa ? Vai mahdankohan olla ainut huono-onninen, jolla on hyvä poni mutta kisoihin ei tunnu pääsevän sitten millään!

Joku varmaan ihmettelee, miksi minua niin suuresti kaivelee, kun en nyt yksiin harkkakisoihin pääse, varsinkin kun blogissa olen kirjoittanut, ettei kisaaminen ole tosiaankaan kaikki kaikessa. Mielipiteeni ei ole siitä miksikään muuttunut, en pidä kilpailemista harrastukseni pääasiana, mutta tällaiset tilanteet, kun on jo käytännössä 100% varma, että kisoihin lähdetään ja sitten ei pääse, niin ärsyttävät kyllä toden teolla! :( Lisäksi myös edelliset Haapaveden aluekisat jäivät välistä, vaikka niihinkin oli tarkoitus mennä.
 Maanantaina aloitan työt ja viikon päästä onkin juhannus, joten en tiedä milloin sitten seuraavan kerran mihinkään kilpailuihin päästään. Tällä hetkellä tuntuu kyllä jotenkin niin todella naurettavalta, että miten voi kisoihin lähtö jäädä kopin ja auton vuokraamisesta kiinni?!

 Ehkä me vielä joskus päästään jahtaamaan ruusukkeita..

Vielä hiukan lisä-ärsytystä tuli tälle päivälle, kun huomasin, että läppärini virtajohto taitaa olla ottanut lopputilin...pitää yrittää nopeasti saada tämä postaus rustailtua. Mitähän vastoinkäymisiä tässä vielä ehtii tapahtua yhdelle päivälle, toivottavasti ei mitään tai revin kyllä pelihousuni! :D

Kovin positiivisesta tekstistä ei tainnut olla nyt tietoakaan, mutta oli vaan pakko käydä vähän tätä raivostumista tänne purkamassa.


Tämä viikko on muuten ollut aika kiva, keskiviikkona oli Anskun puomitunti ja jouduin kyllä taas ponin kanssa niin lujille että huhuh.. Aluksi tuntui, että ryssin kaiken, mutta lopuksi tehtävät alkoivat sujua ja hyvillä mielin onnistumisesta lähdin sitten talliin!
Tänään olikin vuorossa Pirittan kouluvalmennus. Teimme istuntaharjoituksia sekä kontrollitehtävää nopeilla siirtymisillä. Piritta kehui, kuinka Danista on tullut kevään mittaan paljon rennompi ja pehmeämpi niskasta. Onhan se kyllä tainnut muuttua aikalailla ensimmäisista valmennuskerroista, jolloin poni taisi suurimman osan ajasta vain pureskella kuolainta eikä kunnolla pyöristynyt.

Tein minusta ja Danista tällaisen kehityskuvan lähinnä itseäni varten, jotta sain tähän surkeaan päivään jotain iloa siitä, että ollaan me ehkä himpun verran talviajoista ainakin koulupuolella kehitytty! Tai siis minä se kehityskohta olen, ponissa ei ole koskaan mitään moitteen sijaa ollutkaan.

 Kuvat ei ole parhaasta päästä, kun meistä on aika vähän uudempia kouluratsastuskuvia eikä ensimmäisistä kuukausistakaan niin hirveästi todisteita ole

Huh huijakkaa niitä alkuaikoja, kun Dani ei kulkenut sitten alkuunkaan kuolaimella ja näytti suurimmalta osin varmaan aika kamelimaiselta...:D Nykyään Dani on aikalailla heti ratsastuksen alussa pyöreä ja hakeutuu helposti muotoon. Olen minä jotakin oppinut!

Olisi se kyllä niin mukavaa, kun me saataisiin jostain uusi auto! Ei tulisi tällaisia vastoinkäymisiä ainakaan näissä autoasioissa enään... Koppi kun ollaan kyllä aina saatu jostain lainaksi. Seuraavat kisat yritän katsoa nyt mahdollisimman aikaisin tähtäimeen (vaikka olivathan nämäkin jo viikkoja ennen tiedossa), jotta voidaan kysyä varmasti ajoissa menopelit... Huomisen lähtö vaan kertakaikkiaan päätti vastustella ja pahasti!

maanantai 11. kesäkuuta 2012

84. huippu hyppypäivä!

Eilen menin Danilla ilman satulaa pellolla ja en halunnut silloin tulla tekemään kuvatonta postausta, vaikka ratsastelusta olisi juttuakin riittänyt.. Hanna oli tottakai Viivin kanssa menossa mukana, ja hepat innostuivat laukkaamisesta kyllä toden teolla. Dani oli aivan intopinkeänä ja tuli jopa hieman hikeen, mikä Danin kanssa on aika harvinaista kun sillä on niin hyvä kunto :D Otettiin myös muutama starttilähtö, eli hepat suoraan pysähdyksestä laukkaan ja lähdössä Dani kyllä päihitti Viivin, vaikka ei toki vauhdissa täykkärisukuiselle pärjääkään.
Oli kyllä tosi kiva pitkästä aikaa päästellä ihan kunnolla virrat ponista ja koko komppania taisi nauttia vähän erilaisesta päivästä :) Tosin en tiedä onko kiitolaukkaaminen ilman satulaa nautinto silloin, kun joutuu tarzanin lailla tarrautumaan hevosen harjaan tai mihin tahansa pysyäkseen kyydissä.. :D Samoin pellolla majailevat kuovit yrittivät hieman häiriköidä meitä, tai siis me enemmin niitä. Mutta villit lintusetkin rauhoittuivat, kun tajusivat, ettei meistä pääse eroon....

 erottamattomat

No mutta nyt varsinaiseen aiheeseen eli tämän päivän hyppelöihin! Päivällä sateli jonkin verran ja hyppyfiilis ei ehkä tallille lähtiessä ollut korkeimmillaan, mutta innostuimme Hannan ja siskoni Sinin kanssa kuitenkin laittamaan kentälle neljä estettä. Kaksi niistä oli keskihalkaisilla, vesimatto-lainepysty ja ristikko-okseri. Näiden esteiden vieressä oli vielä lävistäjillä laineen vieressä pieni muuripalikoista ja kavalettipukeista rakennettu pikkueste ja okserin vieressä pysty. Varmaan maailman epäselvin selitys, toivottavasti joku tajusi jotain.

Tällä kertaa siskoni oli mukana kameran kanssa, joten pystyimme hyvin lähtemään samaan aikaan Hannan kanssa kentälle, kun oli puomipirkko ja kuvaajakin mukana :D Tallilla menee aina niin mielettömän pitkään, jos käymme Hannan kanssa erikseen ratsastamassa.


Verryttelin Dania kaikissa askellajeissa hetken aikaa ja se tuntui oikein vetreältä ja mukavalta. Eilinen taisi avata ihan hyvin lihaksia ja jumeja ei ainakaan pitänyt päästä syntymään, kun loppuverkkasin sitten kentällä eteen-alas. Danilla riitti kuitenkin täksi päiväksi virtaa ja pian aloitin hyppäämään laukasta pikkuesteitä. Jokaiseen väliin sopi Danin tapauksessa kolme laukkaa ja paikat tuntuivat osuvan hyvin kohdalleen. Hitusen Dania jännitti muuripalikka-keila-pysty-yhdistelmä, mutta siitäkin selvittiin kunnialla.


 
Muutaman yksittäisen hypyn jälkeen tulin esteet peräkkäin erilaisina tehtävinä. Vaikka emme suunnitteelleet tehtävää sen kummemmin etukäteen, se oli kiva ja hyödyllinen ja taas päästiin treenaamaan nopeita käännöksiä sekä kontrollia. Dani kääntyi todella hyvin kuin pennin päällä ja tuntui ajatuksen voimalla menevän sinne minne halusin. On se vaan ihan uskomaton poni!



Alun pienempien esteiden jälkeen pystyt nostettiin noin 90-100cm korkeuteen. Muutaman kerran toin varsinkin laineelle liian lähelle, ja varmaan kerran myös liian kauas, ja silloin puomi tuli alas, mutta kun löydettiin oikea ponnistuspaikka, alkoi homma sujui niin kuin pitää.

Varmaan yksi kivoimmista estekuvista minusta ja Danista :) Tosin saisin kyllä korjata tuota istuntaani lähemmäs hevosta ja vähemmän sukellus-tyyliksi, mutta eiköhän sekin vika ajan kanssa mene parempaan suuntaan..

Lopuksi Sini pääsi vielä vähän hyppäämään Danilla ja ratsastamaan loppuverryttelyt. Treenistä jäi oikein hyvä mieli, nyt ei muuta kuin kohti uusia haasteita! :-)

hmm....Danista on ilmeisesti mahdotonta saada täydellisen onnistunutta pääkuvaa?! :D Mutta eipä tuota voi kiistää, etteikö olisi söpö mutrusuu

lauantai 9. kesäkuuta 2012

83. päätöntä ratsastusta

Tänään menin tallille Hannan kanssa jo kahden jälkeen ja tulin vasta vähän yli kahdeksan kotiin.. Nyt väsyttää hieman, mutta oli kyllä kiva päivä.
Ensin Hanna kävi ratastamassa Viivillä ja minä olin nostelemassa puomeja. Laitoin kentälle "neliapilatehtävän", eli neljä kavalettia eri ilmansuuntiin ihan lähekkäin. Tehtävällä pysyy koko ajan sama kierros, kavaletin jälkeen tehdään aina voltti ulospäin kuvion keskustasta, josta jatketaan suoraan seuraavalle kavaletille. Harjoitus on tosi hyödyllinen varsinkin, jos on ongelmia hevosen kääntämisessä. Lisäksi tehtävällä oma keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään, silloin menee kyllä koko homma metsään.



Viivin liikutuksen jälkeen Dani pääsi vuorostaan lenkille. Verryttelin ponia ensin suoralla ja ympyröillä käynnissä sekä ravissa. Pian aloitin kuitenkin ravissa apilatehtävän. Dani tuntui olevan hieman pohkeen takana, mutta kun otin pari pätkää reippaampaa laukkaa, niin Danikin heräsi ja tehtävä sujui varsin hyvin. Myös laukassa ponimus kääntyi yllättävän hienosti, eikä mitään kummempia ongelmia ollut. Pari kertaa unohdin ratsastaa ulkoavuilla, jolloin Dani tietysti meni ihan vikasuuntaan, mutta näitä mokia ei tullut montaa. Olin tosi tyytyväinen, miten hyvin selviydyin tehtävästä :)


Pahoittelen kuvien huonoa laatua, mutta parempi näin kuin kuvaton postaus, vai mitä? Ja niin kuin huomaatte, meno oli välillä hiukan päätöntä, naamatonta tai muuta vastaavaa..






 päätön ratsastaja

hurrrja este...
 

 välillä piti nauttia auringosta C:


haamuratsastaja...

Neliapilapyörityksen jälkeen ravailin pääty-ympyrällä ja taivuttelin ponia sisälle ja ulos. Dani ei meinannut aluksi asettua ollenkaan ja natusteli vain kuolainta karkuun, mutta kun sain sen läpi niin johan löytyi mukavan tuntoista ravia! Koitin sitten muutaman kerran löytää ponista vaihdetta lisätty ravi, ja pari pätkää onnistuikin ihmeen hyvin. Dani on usein niin paljon energisempi ja mukavampi tehdä jotain koulujuttuja, kun sillä on vähän hypätty tai menty edes puomeja. Ennen koulukisoja pitäisi varmaan käydä hyppäämässä niin ponista löytyisi paremmin liikettä..:D
 Ratsastuksen lopuksi annoin Danin höntsäilin vielä hetken pidemmällä ohjalla ja jalkauduin sitten käppäisemään ponin kanssa loppukäynnit.


 taivutus ulos..
 ..ja sisään



 normimeno!

 Tuitui maailman söpöin ihanuus

avaruusoliot

Ratsastuksen jälkeen harjailin vielä vähän Dania ja kylmäsin jalat. Harjauksesta ei tosin paljon ollut apua, sillä poni pääsi vielä tarhaan nautiskelemaan iltapäivän auringosta ja meni tietysti piehtaroimaan!
 Hannan kanssa jatkoimme ahkerointia ja siivosimme karsinat, vaihdoimme vedet, haimme heinät ulos ja sisälle ja teimme ruuat. Eli ihan perushommat, alkoi vaan väsymys jo jaloissa painaa kun ensin käytiin ratsastamassa. Ennen lähtöä otin sitten Danin sisälle iltakauroille ja heinille. Melassivettä oli myös tarjolla, mutta herra hienohelma ei ainakaan minun nähteni siihen halunnut koskea..

Huomenna ratsastelen varmaankin hieman kevyemmin ilman satulaa. Lähipäivinä olisi aikomus myös hypätä, odotan sitä jo innolla! Danilla ratsastaminen on vain ollut nyt jotenkin tavallistakin mukavampaa, mikä tosin varmaan johtuu osittain liikutustauosta, mutta on poni ollut kyllä niin hienokin! Joka ratsastusta odotan innolla ja varsinkin seuraavaa viikonloppua, kun päästään ainakin näillä näkymin myös pikkukisoihin starttaamaan :)