148. Tehokkaita päiviä

En ole kirjottanut "tavallista" kuulumispostausta moneen päivään, joten nyt sellainen luvassa! Koulukärpänen on taas minua puraissut ja jostain olen löytänyt välillä jo vähän kadoksissa olleen treenailuinnon takaisin. Danin ollessa saikulla meni nimittäin pasmat aika sekaisin, enkä oikein tiennyt mihin panostaa ja mihin ei. Nyt kun olen voinut jatkaa taas ratsastusta normaalisti, niin on motivaatiokin hommaan kohonnut :)

Eilen pyysin Hannaa pitämään mulle koulutunnin, joka olikin todellinen Tehotunti isolla t:llä. Harjoituksen kohteeksi päätyivät istuntani, kulmien ratsastus, tempo, väistöt.. Oikeastaan kaikki mahdollinen :D Olimme maneesissa varmaan likemmäs kaksi tuntia ja sekä minä että Dani oltiin ihan väsyneitä treenin jälkeen. Mutta tehokasta oli ja poni oli super!

Iltapäivän sininen hetki, joka ei harmi vaan pääse ollenkaan oikeuksiinsa kamerani "laadulla".

Tänään minun ei alunperin pitänyt mennä Kirsi Oksasen valmennukseen, koska olin unohtanut ilmoittatua. Niinpä olin suunnittelut päivälle vähän muuta, kevyttä peltohöntsäilyä ja lyhyt läpiratsastus maneesissa. Yksi valmennukseen menijä kuitenkin sairastui, joten menin kuin meninkin puolen tunnin yksityiseen valmennukseen hänen tilalleen.

Dani oli valkan alussa aivan kummallinen ratsastaa: se kyttäsi kaikkea, ei liikkunut pohkeesta yhtään mihinkään ja en meinannut millään löytää edes kunnollista tuntumaa. Ajattelin jo, että mitäköhän tästäkin oikein tulee, mutta onneksi kun minut sekä poni pistettiin kunnolla töihin, alkoi homma järkevöityä. Välillä en vain tajua, miten poni, joka on edellisenä päivänä ihan loistava, voi seuraavalla kerralla muistuttaa eläintarhasta karannut kamelia..

Jäimme koko puolituntiseksi työskentelemään pääty-ympyrälle. Eilen Dani ei kytännyt kumpaakan päätyä oikeastaan yhtään, mutta tänään oli taas käynnissä joku marssilaisten hyökkäys, joten jouduin jatkuvasti kiinnittämään huomion siihen, että saisin Danin kulkemaan päädyn ohi ilman heti alkavaa kyttäilyä. Lisäksi Dani oli pitkästä aikaa oikeasti laiska, se ei meinannut edetä millään kunnolla. Viime aikoina poni on nimittäin ollut todellakin enempi jarruttettavaa, kuin eteenpäin potkittavaa mallia. Tosin saattoihin se olla väsynyt edellispäivän rankemmasta treenistä, mutta sitäkin epäilen, koska Dani ei kyllä normaalisti väsähdä oikeastaan mistään. Se on sellainen teräspappa :)

Valmennuksessa ei tehty mitään maailmaa mullistavia hankalia juttuja, ihan vain ympyrällä etu-ja takaosan väistätystä sekä laukannostoja käynnistä. Nostot olivat treenissä myös eilen, joten niissä olen kyllä saanut nyt teho-oppia (harmi vaan sitä ei tosiaan huomaa :D). Lisäksi etsittiin tietysti ihan vain tasaista perustyöskentelyä ja lisää laajuutta Danin liikkeisiin. Oli kyllä kivaa olla pitkästä aikaa valmennuksessa, ehkä tää kouluratsukon ura tästä vielä pääse vauhtiin..:D

Tarkemmin en valkusta ehdi nyt kertoa, mutta tässä (huonolaatuinen...) video, johon laitoin tällä kertaa aika laajasti suunnilleen kaiken, minkä äiti kuvasi. Toivottavasti jaksatte katsoa loppuun, sillä tästä todella näkee, miten paljon poni paranee yhden valmennuksen aikana, vaikka ei nyt mitään tähtihetkiä tullut esitettyä. Paremmaksi se kuitenkin meni, ja vielä jos oltaisiin jatkettu, olisi mennyt jo varmaan tosi hyvin. Puoli tuntia on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika.

Huomenna lähden aamujunalla Helsinkiin, sillä illalla olen menossa Musen keikalle (jo kolmannen kerran!!). Arvatkaa vaan kuinka fiiliksissä oon! :) Samalla näen myös siskoani ja muita tuttuja, joten odotan huomista hirveästi. Palaan Hesasta jo tiistaina iltapäivällä, joten Daninkaan ei tarvitse olla onneksi kuin huominen äidin hoidolla.

Pakko tähän loppuun laittaa vielä lempparibiisini Musen uudelta 2nd law-levyltä, joka siis tänä syksynä ilmestyi.