En ehtinytkään sitten maanantaina kirjoittamaan blogiin, joten nyt tulee tekstiä kahdelta päivältä.
maanantai
Keksin harvoin mitään "hulluttelua" heppojen kanssa, voin sanoa ihan rehellisesti, että yleensä taaperran normi koulua, maastoilen tai hyppään. Maanantaina päätin kuitenkin pitää ponilla vähän kevyemmän päivän kun sunnuntaina oltiin kisoissa. Ajattelin mennä ilman satulaa, ja sitten sain vielä idean kokeilla Armia tandem ratsastukseen.. Niimpä varustimme ponin ja nousimme kumpikin Hannan kanssa selkään (ensin toki toinen vain roikkui takapuolen päällä). Suklaapony ei hetkahtanut yhtään, seisoskeli rauhallisena paikoillaan. Ratsastimme kaksipäänä kentälle ja matka sujui tosi hyvin, Armi oli kiltti kuin lammas! Ratsastelin sillä sitten yksinäni kentällä kaikki askellajit ja kumpikin (tai ainakin minä) nautittiin kesän lämmöstä. Oli kyllä huippukivaa ja Armi oli niin supersuloinen, että :) Siitä on tullut kiltti poni.
Tiistaina Armilla oli vapaapäivä, kun lähdin Raaheen yöksi. Hanna hoiti ponin.
keskiviikko
Ehdin vasta aika myöhään tallille, kun tulimme illemmalla Raahesta. Tehtiin Hannan kanssa tallihommat ja lähdettiin ratsastamaan. Kentällä aloin sitten miettiä, mitä voisin tehdä. Pysähdyin, ja päätin, etten jatka ratsastusta, ennen kuin keksin jonkin järkevän tehtävän. Välillä minusta nimittäin tuntuu, että ratsastan liian tavoitteettomasti (keksinköhän uuden sanan :D) ja tavallaan "turhaan" ilman sen kummempaa tarkoitusta. Koska siinä ei ole mitään järkeä, eihän? En nyt tarkoita, että tyyliin laukkailisin vain ponilla jotain ihan sekoa, mutta olisi parempi, jos joka päivälle olisi tavoite, jonka haluaa toteuttaa.
Ajattelin, että tavoitehan voi olla ihan pienikin. Ei tarvitse esim päättää: "ratsastan tänään laukkapiruetin", vaan tavoitteet voivat olla vaikka joka kerta "voimassa olevia". Päätin, että tänään keskittyisin ponin tahtiin ja muotoon. Se oikeasti kannatti, kun todella mietin, kulkeeko poni nyt oikein päin ja hyvässä tempossa, sain aikaan hienoja pätkiä. Vaikka usein kuvittelee (tai ainakin minä kuvittelen) ratsastavansa keskittyneesti ja niin hyvin kuin osaa, voi huomata, että kun todella ottaa jonkin asian, johon panostaa, hevonen voikin olla parempi kuin koskaan.
En tiedä tajusiko kukaan tuosta epäselvästä selityksestä mitään, mutta asian punainen lanka oli kuitenkin se, että aion tästä lähtien laittaa itselleni edes pienen tavoitteen ratsastaessa ja todella keskittyä siihen mitä teen. JOTTEI hevosen selässä tulisi tunnetta: "Miksi ratsastan tällaista kuvioita? Onko tästä mitään hyötyä? Opinko mitään? Oppiiko hevonen?"
No, nyt kuitenkin keskitytään siihen, mitä sitten loppujen lopuksi tein hevosen selässä, tajuttuani, että nyt pitäisi oikeasti keskittyä eikä vain veltoilla mitä sattuu. Aloitin verryttelemään Armia ratsastamalla suoraa uraa, tekemällä täyskaarron aina pitkän sivun päädyssä, ja ratsastamalla pitkän sivun melko loivaa sulkutaivutusta. Tarkkailin koko ajan ponin tahtia ja muotoa. Se oli tosi hyödyllistä, kun ei ole käynyt tunneilla, ei kukaan ole ollut pitkään aikaa huomauttamassa ns. perusasiosta. Oli hyvä keskittyä niihin ihan kunnolla!
Nostin seuraavaksi laukan ja mietin siinäkin jatkuvasti Armin eteenpäin liikkumista. Se on helposti laiskahko, mutta kun tosiaan keskityin, suklaaponi kulki hienosti :) Ratsastin ympyröillä nopeita siirtymiä laukasta raviin ja tarkkailin erityisesti ponin muotoa. Luulisin, että ratsastin Armia vain reilun puoli tuntia, kun se oli jo hiessä! Olin tosi tyytyväinen, harvoin saan sitä niin nopeasti hikeen koulureenissä. Eli tulpakeskittyminen auttoi ja Armi joutui tosissaan töihin ;) kunhan muistan saman myös jatkossa, unohdun usein vain matkustelemaan hepan selkään... Lopuksi laukkasin vielä suoralla uralla ja annoin Armin venyttää kunnolla eteen alas. Tein saman myös ravissa, ja ruuna kulkikin ihan mukavasti. Kerrankin olin itsekseni koulua ratsastaessa tehnyt todella kunnolla töitä ilman valmentajan saarnaa :D hyvä minä! Kyllä Armista vielä kunnon kouluponi kehkeytyy...
Loppuun pahoittelut, kun minulla ei taaskaan ole ajankohtaisia kuvia. Onneksi siskoni saapuu kuitenkin pian kotiin ja sitten kuvataan kunnolla! Tähän löytyy kumminkin kuva minusta ja Armista Haapajärven palkintojen jaon jälkeen. Poni kylläkin näyttää mutanttiväriseltä- ja muotoiselta, eikä laatu ole huippuluokkaa, mutta anyway kiitos Hannnalle :)
 |
| Haapajärvi, ponimalja 3! :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti