160. Harmaa(sininen) hyppelöpäivä

Heippa kaikille! Lähes viikko ehti taas kulua edellisestä postauksesta, mutta en ole vain ehtinyt istahtaa tarpeeksi pitkäksi aikaa koneen ääreen, että olisin kerennyt käydä blogia kirjoittamassa. Nyt uusi (liian kesäinen?) ulkoasu on kuitenkin esillä ja tarkoitus olisi kertoa vähän päivän kisoista.

Tiistaina oli Anskun estevalmennus, jolloin päätin, että hyppään kisoissa tänään 80cm ja metrin. 100cm vähän epäilytti, mutta sain kuitenkin uskoteltua itselleni, että on aika siirtyä pois kahdeksan-ja yhdeksänkympin mukavuusalueelta ja siirtyä uusiin haasteisiin. Tai ei sinänsä uusiin, koska kisasinhan jo viime kaudella pari metrin luokkaa, jotka menivät kuitenkin niin huonosti, että niitä ei voi oikein suorituksiksi kutsua. Niinpä minun pitäisi saada nyt ennen isompia kisoja kerättyä rutiinia vähän korkeammista luokista, jotta ne saattaisivat aluetasolla onnistua. Ja kotitallin seurakisathan ovat mainio harjoittelupaikka :)

Viime viikolla oli loistavat säät, mutta yllätys yllätys tälle päivälle ilmasto muuttui Siperiaksi. Kisoissa oli kaksi luokkaa ennen kasikymppiä ja olin Danin kanssa maneesilla jo toisen luokan alkaessa, vaikka liputin ensimmäisen. Ripeää toimintaa, etten sanoisi ;p Oikeastaan olin vähän liiankin ajoissa, koska kylmässä viimassa ei ollut erityisen mukavaa odotella maneesiin pääsyä. Kenttä oli nyt aika hyvässä kunnossa, joten taivuttelin siinä ponia kaikissa askellajeissa.

Maneesissa Dani oli juuri niin normaali oma itsensä kuin vain voi - hieman hidas ja nihkeä, muttei kumminkaan mikään kamala vaan hyvä ratsastaa, kun nappulat laittoi kohdalleen. Nyt kun Dani on vuoden vaihteen jälkeen ollut tositosi innokas esteillä, minun piti taas löytää itsestäni käskytys-vaihde päälle, jotta sain ponin liikkumaan johonkin suuntaan. Oli jotenkin uninen fiilis, mutta verkkahypyt sujuivat ihan ok.

Ratsastin luokassa toisena ja sain heti verkan jälkeen jäädä siis maneesiin. Perusrata meni kohtuullisesti, tosin siinä tuli muutama huono paikka, kun toin aivan liian pohjaan ja Dani ei edennyt tarpeeksi sarjan jälkeisellä linjalla, johon tuli sitten neljän laukan sijaan viisi. Kun perusradan viimeinen este oli ylitetty, heräsin jostain horroksesta, että voisi tässä nyt vaikka ratsastaa kunnollakin eikä vain körötellä selässä. Siispä kaasuhanaa ponilla vähän suuremmalle ja hyvin Dani liikkui eteen, ei tarvinnut kummemmin jäädä tökkimään. Tavoitteenani ei ollut kuin sujuva ja tasainen suoritus, joten jätin suosiolla tiukkojen teiden ratsastamisen toisille, mutta pitkistä lähestymisistä huolimatta sijoituimme kahdeksasta ratsukosta toiseksi. :)

Laatu ei edelleenkään videossa huikaise ja musiikki on jotain niin järkyttävän kulunutta kuin vain voi, mutta halusin saada silti jotain matskua tästä päivästä, ettei jää pelkäksi kirjoitteluksi.

Toisen suorituksen alkuun olikin sitten taas odotteluaikaa vähintään tarpeeksi. Esteitä korotettiin ja ratsastin vasta toisessa verryttelyryhmässä, joten yritin sitten pitää ponia lämpimänä kiertämällä vähän pellolla ja kentällä. Dani vaikutti hieman väsähtäneeltä, tai en tiedä oliko se pelkkää laiskuutta,  mutta en kyllä ihmettele jos se vähän väsähtikin. Tiistaina oli kuitenkin aika rankka estereeni, vaikka ei rataa silloin hypättykään.

Kun pääsin sisälle halliin en tiedä mitä päässäni oikein liikkui vai liikkuiko mitään, mutta sen ainakin tiedän, että ratsastin varmasti maailman huonoimman verryttelyn. Hyppäsin aivan liian monta verkkahyppyä - ja vieläpä epäonnistunutta sellaista. Olisi ehdottomasti kannattanut keskittyä siihen, että Dani ensinnäkin liikkuisi kunnolla eteen ja sitten hypätä korkeintaan pari hyppyä. Nyt kuitenkin hyppäsin monta kertaa okserin, jossa oli vesimatto alla ja se hypättiin yleisöä kohti. Voitte vain arvata, millaisia hypyt olivat.... Voin sanoa, että suunnilleen hävetti! Valmennuksissa ollaan hypätty paljon isompaa ja nyt tuntui, että en saa yhtä metristä estettä ylitettyä kunnolla. Toisessa suunnassa hypyt verkkapystylle sujui onneksi paremmin.

No itse rata sitten.. Ei se ollut mikään täysi fiasko ja itse asiassa selviydyimme varsin hyvin neljästä ensimmäisestä esteestä. Näiden jälkeen oli kuitenkin vuorossa sarja, josta piti jatkaa neljä laukkaa vesimatto-okserille eli juuri sille, mille tunaroin verryttelyssä monta hyppyä. Dani jäi jo sarjalla hieman hitaaksi ja en saanut pakettia sarjan jälkeen kasaan = Dani pääsi puikahtamaan okserista ohi. Uudella yrityksellä rykäistiin siitä sitten jotenkin hyvin järkyttävällä tyylillä yli ja päästiin jatkamaan matkaa perusradan viimeiselle esteelle. Tuloksena siis neljä virhettä. Tyytyväinen en voi mitenkään täysin olla, ja vain itseäni saan syyttää, kun verryttelin ihan niin kuin en olisi koskaan ennen verryttelyssä ollutkaan... Välillä sitä miettii, onko tuo pääkoppa tyhjää täynnä, kun ei ajatus tunnu pysyvän mukana ollenkaan :D Mutta kokonaisuutena ihan onnistunut päivä ja viime kesänä kisattuihin metrin luokkiin nähden (en halua edes tietää kuinka hirveää räpiköntiä meno on silloin ollut...) tämä oli jo verrattain kohtuullinen suoritus. Ja jo kolmas perättäinen kisa, josta ei poistuttu ilman rusettia, joten kyllä tämä kisakausia on tässä ihan mukavasti aloiteltu. Ei muuta kuin lisää treeniä!

Maanantaina lähden hiihtolomariparille isoseksi. Joku päivä käyn sieltä Danilla ratsastamassa, mutta muuten äiti ja Ansku hoitavat ponin. Koitan huomenna joutaa postaamaan, mutta jos en ehdi, niin seuraavan kerran pääsen siis blogin ääreen perjantai-illalla.

Kivaa hiihtolomaa kaikille, joilla se on vasta nyt ja toivottavasti sen jo viettäneillä oli rentouttava viikko! :)