sunnuntai 18. syyskuuta 2011

20. valmennusta ja puskaratsastelua

Alkuviikko harrastettiin Armin kanssa puskaratsastelua. Keskiviikkona vähän enemmän tosissaan, mentiin paljon käyntityöskentelyä puomeilla. Sain Armin liikkumaan jopa ihan hyvin, vaikka sen käynti onkin sellaista melko säälittävää töpöttelyä.

Torstaina oli sitten vuorossa Paavon estevalmennus. Oli vähän outo olo, kun ajattelin, että olen ehkä Armilla viimeisessä Paven valkassa. Toivottavasti päästään kumminkin vielä viimeisellä yhteisellä viikolla valmennukseen.
Armi oli melkoinen aikapommi - se on todella harvoin ollut noin kuuma hypätä! Jouduin ottamaan välillä melko isoja pidätteitä, että sain ponin pysymään hanskassa. Onneksi se ei silti mitenkään mahdottomaksi ruennut, vaikka kerran tarjosikin melkoisen pukin esteen jälkeen :D Oikeastaan ylimääräinen virta ei haitannut juuri mitenkään, päästiin paljon parempiin paikkoihin esteille (Armin tapauksessa enemmin kauaksi). Itse meinasin kyllä useampaan otteseen jäädä hypystä jälkeen, kun poni tarjoili sellaisia loikkia. Pukista melkein tuiskahdin alas, mutta sain viime tipassa korjattua tasapainon.


Tällä kertaa sain jopa valmennuksesta kuvia! Harmi vaan ilta pimeni nopeasti ja sen takia kuvien laatu ei ole mikään paras :/ Luulisin, että katsotte silti mieluummin kuvia kuin luette sepustustani valmennuksen kulusta ? Kummin vain, lisään tähän nyt muutaman otoksen ja myöhemmin valmennuksesta saadut videotkin tulevat varmaan esille. Kuvista kiitos Sonjalle :)










Tänään (lauantaina) ratsastin Armilla pikaisesti koulua maneesissa. Taas ilman satulaa ja taas liian pikaisesti, mutta kello oli jo tosi paljon ja oli niin kylmäkin, että pitempään ei voinut jäädä. Armi toimi ihan huippuhyvin ja olisin mielelläni ratsastanut sillä pidempään. Itku oli kurkussa, kun matkalla takaisin talliin mietin, että kohta ei ole enää ihanaa pikku Armia, joka on niin superihana :( Toivottavasti löydän jonkun mukavan uuden heppakaverin vielä tämän vuosisadan puolella! Nyt vain tuntuu ihan tyhmältä ajatella jotain uutta hevosta, kun kaikki menee niin hienosti suklaaponini kanssa.. Mutta sellaista kai tämä elämä sitten on.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti