144. Lähikuvassa Viivi

Tänään sain ratsastaa Hannan hevosella, Viivillä, kun Dani ei edelleenkään ole kunnossa. Dani-reppana vaikuttaa aika turhautuneelta, kun se on joutunut monta päivää olemaan pelkällä kävelyliikunnalla :( Onneksi meillä hepat on sentään koko päivän ulkona, niin Danin ei ainakaan sisällä tarvitse kököttää. Huomenna kengittäjä laittaa etukaviohin rengaskengät, jos ne vaan ehtivät tulla huomiseksi postista. Toivon todella enemmän kuin mitään muuta, että uudet popot auttavat asiaan eikä kyseessä ole mitään pahempaa! Mikään ei tee mieltä niin surkeaksi kuin se, että tietää oman ponin olevan kipeä :| Oireet viittaavat kuitenkin onneksi siihen, että kyseessä olisi taas vain arat kaviot. Sitä toivotaan, koska tähän pulmaan on kuitenkin ratkaisu löydettävissä. Kaikenlaisia painajaisia on jo jännevioista sun muista käynyt mielessä..

Tätä odotellaan !

No mutta sitten tähän päivään. Pääsin tosiaan ratsastamaan Hannan tammuskalla, mikä olikin todellinen viikon pelastus. Tuntuu, että en ole saanut koko viikkona oikein mitään tehtyä ja olokin on ollut jotenkin kurja, kun ei ole päässyt ratsastamaan.

Hanna lupasi, että saan kirjoittaa Viivistä tarkemminkin blogiin ja laittaa ratsastuskuvia, joten tästä tulee nyt sitten Viivin oma postaus! Jotta kaikki lukijat pääsevät kärryille, ensin vähän yleistä tietoa Viivistä. Viivin virallinen nimi on Wallenberg Wilma ja rodultaan se on tilastohevonen. Viiviä luullaan silloin tällöin poniksi, koska se on melko pieni (n. 155cm?), mutta ego korvaa kyllä koon! :D Tamma on syntynyt v.2005, mutta se on ikäisiään jäljessä, koska on varsonut kerran. Viivi on kuulema ollut myös todella haastava sisäänratsutettava ja se ei edelleenkään ole mikään ihan helppo tapaus. Neidiltä löytyy kuitenkin mukavasti kapasiteettia niin liikkeidensä kuin hyppykykynsä puolesta, joten kyllä tästä vauvasta vielä hieno hevonen saadaan.

Viivi jouluna 2011

Hannalle Viivi saapui vuoden 2011 huhtikuussa. Ensimmäisenä kesänä Viivi oli vielä melkoinen kakara, milloin se hyppi pystyyn, junttasi keskelle kenttää, pukitteli... Sydän kurkussa minä silloin seurailin näitä aikoja :D Vaikka Viivi ei ole oma hevoseni eikä edes mikään hoitohevonen, olen kuitenkin ollut tosi paljon mukana sen elämässä, kun Hannan kanssa olemme oikeastaan joka päivä yhdessä tallilla. Siispä voisinkin sanoa, että olen ollut aikalailla avainasemassa tarkkailemassa parivaljakon kehitystä - ja ilokseni voin kertoa että sitä on todella tapahtunut! Kaikista matkan varrella vastaan tulleista ylämäistä huolimatta Viivi on ainakin minun mielestäni muuttunut tosi kivaksi, rennoksi ja kauniisti liikkuvaksi hevoseksi siitä ruipelosta villikosta, millainen se vielä reipas vuosi sitten oli.

 Hanna ja Viivi kisoissa syksyllä

Tänään Hanna ratsasti aluksi Viivillä askellajit läpi ja sitten minä, yli-innokas ratsastajatyttö, pääsin selkään :D Viivin ravi tuntui Danin pienien ja pehmeiden liikkeiden jälkeen ainakin kilometrin mittaiselta ja sen satulakin oli minusta ihan kummallinen, mutta olihan se vaan taas tunne olla Hevosen selässä, joka liikkuu omilla jaloillaan (välillä kyllä liikaakin..)!

 Aloitin työskentelyn tamman kanssa käymällä ihan vain askellajit läpi ympyrällä. Varsinkin laukan kanssa oli aluksi melkoista hakemista, mutta pikkuhiljaa homma alkoi sujua ja Viivikin luottaa minuun. Hanna laittoi meille myös pikkuisen maahankaivetun esteen, ja pientä sähläystä lukuunottamatta pikkuhyppelötkin sujuivat siis aivan mukavasti. Viivi on vaan niin tosi erilainen hevonen ratsastaa kuin Dani, että olihan se varmasti melkoisen näköistä menoa. Minulla oli kumminkin kivaa ja ainakin loppuraveissa Viivi taisi lopulta mennä myös ihan hyvin :)

Loppuun vielä pari kuvaa Viivistä, sitten täytyy kyllä lähteä nukkumaan.

 

 

Viivi toivottaa kaikille blogin lukijoille hyvää pian alkavaa joulukuuta! :)

143. Syksyn ihanuutta?

Koko ajan sataa, on pimeää kuin maan alla, Dani arkoo taas kavioita, koulukisoihin ei saatu osallistujia(=peruttiin) , läksyjä on enemmän kuin laki sallii..hyvin siis menee? :D No kaikesta tästä ei-niin-ihanasta huolimatta olen ollut koko viikonlopun tosi hyvällä tuulella ja jotenkin olen onnistunut löytämään positiivisemmat asiat mielenpäälle, vaikka moni juttu onkin nyt mennyt nyt ihan metsään. 

Dani alkoi tosiaan perjantaina vaikuttaa taas siltä, että sillä on anturat kipeytyneet. Viime kengityksen yhteydessä, kun lumet tuli ja poni sai talvipopot, otettiin myös pohjalliset pois, mutta nyt maa onkin ollut pitkään sulana ja kaviot taas kipeät :/ Tällä viikolla kengittäjä kokeilee Danille rengaskenkiä ja luntakin on kuulemma tulossa (jee!), joten toivotaan, että kaviot alkavat sitten taas kestää. Ärsyttää, kun biotiini ei tunnu auttavan kavioiden vahvistumisessa ollenkaan (olen kokeillut tässä vuoden aikana jo kolmea eri merkkiä). Tosin nyt olen huomannut ehkä pientä parannusta, kun aloin noin kuukausi sitten syöttää Naminon biotiinia. Tällä mennään siis ainakin toistaiseksi.

Danin uusi ratsastaja

Viime päiväni olen siis käynyt Dania vain käynnissä taivuttelemassa ja perjantaina tein sen kanssa vähän maasta käsin juttujakin, kun olin hetken jumppaillut ponia selästä. Kävelytin ponia vesimaton päältä, laitoin maton nojaaman siihen (mikä oli Danista kaikkein kauheinta) ja lopuksi nostin veden Danin selkään. Ihme kyllä poni suhtautui tähän todella hyvin, niin kuin sillä olisi ennenkin ratsastanut vesimatto :D Paljon kauheampia Danin mielestä olivat koirien agilityesteet maneesin katsomossa...

Mitään ihmeellisempää kerrottavaa minulle ei nyt oikeastaan olekaan, kun en ole edes päässyt kunnolla ratsastamaan. Viikonloppu on kumminkin pitkästä aikaa ollut sellainen, etten ole ollut missään menossa ja olen saanut vain oleskella kotona. Launtaina aamutallin jälkeen innostuin pesemään Danin harjat, kun oli kerrankin luppoaikaa. Nyt niistä tuli melkein kuin uudet, kun puuosatkin puhdistin jollain suoja-aineella. Vielä ennen joulua pitäisi tehdä oikein kunnon tehopesu kaikille muillekin varusteille, varsinkin nahkaisille. Olen oikeasti ihan toivoton suitsien ja satuloiden pesussa.

Minulta on tainnut jäädä mainitsematta, että Dani on tosiaan jo muutama viikko sitten klipattu. Välillä on jo ollutkin enemmän pakkasta ja nyt on taas miinuksen puolella, joten Danin uusi tallitoppa on päässyt käyttöön. Loimen ostin jo viime keväänä ja olen kyllä tosi tyytyväinen siihen! Yleensäkin Hansbon loimet ovat malliltaan juuri oikeanlaisia Danille ja tämäkin sopii kuin nakutettu. Danin toinen tallitoppa on minulla kotona korjauksessa, kun sen täytteet alkoivat tulla selkäpuolelta pihalle. Tämä uusikaan loimi ei ole mikään kovin paksu, joten saa nähdä pitääkö hommata vielä joku kunnon täytteellä varustettu kovimpia pakkasia varten. Meidän talli kun ei ole kuitenkaan ihan lämpimimmästä päästä..

 Hanna toi tallille heppanameja ja Danikin sai toki oman osuutensa :) Se rakastui nameihin ihan hulluna, pitää varmaan itsekin käydä ostamassa...

Tulihan tuota juttua ihan riittämiin, vaikka mitään kummoista ei nyt tosiaan ole tapahtunut. Toivottavasti Dani alkaa liikkua taas normaaliin tapaan, kun saa uudet tukevammat kengät alle, jotta pääsemme treenailemaan kunnolla. Ratsastusintoa minulta ainakin löytyy nyt vaikka muille jakaa!

142. etäisesti videopostausta muistuttava asia

Postaus menee yötöiksi, koska arvoisa youtube näyttää olevan varsin hitaalla päällä tänään. Joten tätä kirjoittamaan aloitin siis launtai-iltana.

Vihdoin ilmoittaa jotain olemassaolostaan maailmankaikkeuden surkein bloggaaja. Nyt on vaan ehkä maailman kiireisintä aikaa elämässä. Niinpä saatte tällä kertaa videon, jonka kaverini Sonja kuvasi jo useampi viikko sitten. Tällaista jälkeä voi tosiaan tallentua kameraan vain silloin, kun kaksi meidän kaltaista outoa otusta lyö "viisaat" päät yhteen... En tiedä onko tämä videopostaus vai mikä lienee, kun ratsastuspätkiäkään ei tullut juuri yhtään. Poukkoilen selässä kuin tonttu, mutta älkää antako sen häiritä. Lisäksi video on taas taattua aatamin aikaisen kamerani laatua, mikäs sen mukavampaa.

Ja vielä ennen kuin ehdit painaa playta: meidän höpötyksiä ei ole todellakaan tarkoitus ottaa vakamielisesti, joten nyt ne kukkahatut pois päästä kiitos :D

Talli näytti olevan videota kuvatessa aikamoisessa kaaoksen tilassa ja muutenkin mun blogista taitaa löytyä jo ihan liikaa tällaisia kummallisia outousvideoita...koittakaa kestää, ehkä vielä joskus saan postattua jotain enemmän normaalia! Itse asiassa yritän oikein kovasti kirjoittaa huomenna ihan kunnolla kuulumisia ja myös meidän ensimmäinen vuosi -postaus tulee kyllä vielä tämän vuosisadan puolella. Siispä huomiseen adios ja koittakaa edes hieman huvittua tuosta ylläolevasta mikä se ikinä lienee :D

P.S. Jos joku tumpelo ohitti linkin ylempänä niin painakaan sitä nyt! TÄSTÄ Sonjan blogiin etsimään uusia lapasmysteereitä...

141. otsikot ovat yliarvostettuja

Pää lyö niin kertakaikkisen tyhjää, etten saa mitään järkevää tai vähemmän järkevää kirjoitettua otsikkokenttään..

 Olen lähdössä viikonlopuksi reissuun, joten Danilla on pieni loma tiedossa ja minäkään en ole siis postailemassa. Viime päivinä Dani on ollut superkiva ratsastaa, harmittaa kun en tällä viikolla pääse mihinkään valmennuksiin kun olen poissa. Ensi viikon launtaina onkin sitten jo koulukisat, mikäli saamme tarpeeksi osallistujia kasaan..!

© Flickr.com, by Visit Finland

Tiistaina pääsin kokeesta jo yhdeltä, ja kun koeviikko mukavasti päättyi, niin ei ollut läksyjä, joten koko illan sai sitten viettää vapaalla. Minä käytin ajan tietysti missä muuallakaan kuin tallilla. Tallilta lähtiessä näin ehkä maailman kirkkaimmat revontulet!

  Danilla en ollut edellisellä viikolla hypännyt, joten rakensimme Hannan kanssa tehtäväradan maneesiin, joka sisälsi pitkän kaarevan jumppasarjan innariväleillä (oli hankalaa!), yksittäisiä laukkapuomeja, pystyn kaarevan jumppiksen jälkeen linjalla sekä lävistäjällä olevan jumppasarjan. En ehdi nyt piirtää tehtävästä kuvaa...

 Dani oli innoissaan hyppäämisestä ja meni alkusähläyksiä lukuun ottamatta oikein hyvin! Jumppiksilla esteet olivat ihan pieniä kavaletteja ja pystyäkään ei isoksi nostettu. En nykyään hyppää enää missään muualla kuin valmennuksissa isommat esteet. Nuorempana tuli enemmän hypättyä päineen, mutta nyt en edes mielelläni hyppää ilman valmentajaa. Jotenkin tuntuu, että hyppäämisestä ei tahdo saada paljon mitään irti, jos vain yksin hyppää. Ei huomaa ollenkaan omia virheitä ja koko homma onkin sitten vähän yhtä tyhjän kanssa. Jumppiksia on kumminkin kivaa ja hyödyllistä mennä välillä, koska ne kehittävät sekä ratsastajaa että hevosta hyvin (vaikka tietysti olisi silloinkin valmentajasta hyötyä).

 kesän alkupuolta

Eilen ratsastus meni tosi myöhään, kun maneesissa oli useampi irtohypyttämässä hevosia, mutta lopulta pääsin sitten valloittamaan maneesin kokonaan vain minulle ja Danille. Ponissa oli pöllöilyenergiaa vähän liikaakin, mutta kun sen sai ohjattua oikeaan paikkaan, hommat sujui lopulta ihan hyvin. Varsinkin keskiravipätkiä tuli pari oikeasti tosi mageeta! Ainut vaan, etten pystynyt ollenkaan istumaan ravissa, kun Dani lähti kunnolla pidentämään.

Postauksesta tuli kyllä nyt ihan yksipuolinen, mutta nyt minun täytyy lähteä kauppaan ostamaan viikonloppua varten vähän muonaa, joten palaillaan ensi viikolla!

 Toivottavasti Dani viikonlopun aikana löytää sisäisen kouluhevosensa vireille!

140. Mystinen lapanen

Oon alkanut vahvasti epäillä, että lukion ja oman ponin omistaminen + sen kanssa jollakin tasolla tavoitteellinen treenaaminen eivät kuulu yhteen. Masentaa aloittaa joka kerta postaus "anteeksi taas tämä postaustauko, ei ole ollut aikaa kirjoittaa päläpäläpälä". Sillä nytkään postaukseton viikko ei johdu mistään muusta kuin ajan puutteesta.

Danin kanssa ei olla tehty mitään maailmaa mullistavaa, treenailtu surkeilta keleiltä piilossa lähinnä maneesin suojissa. Keskiviikkona olin ensimmäistä kertaa Kirsi Oksasen valmennuksessa, puolen tunnin yksityistunnilla. Valmennus oli tehokas ja Kirsi oli tosi mukava opettaja. Keskiviikolta ei ole kuitenkaan kuva/videomateriaalia, joten en kerro siitä sen tarkemmin.

Koeviikko on tähän mennessä mun osalta mennyt ihan penkin alle. Matikkaa en varmastikaan pääse läpi, saksan kokeen möhlin myös. Äidinkieltä en ehtinyt lukea ollenkaan, mutta onneksi koe oli helppo ja isoin osa arvosanaa tulee aineesta. Vielä on kaksi koetta edessä, saa nähdä miten niistä selviän.. Mutta postauksia tulossa toivottavasti enemmän sitten, kun näistä kokeista pääsen eroon! Nyt vaan masentaa koko lukio, kun tuntuu että opiskelu menee siellä ihan penkin alle.. Ysiltä lähtiessä ka. 9,15 (kaikkien aineiden ka siis, missään matikassa en ole kyllä koskaan ollut hyvä) ja nyt tuntuu että olen pudonnut kelkasta pahemman kerran. No, ei sillä muuten ole niin väliä kunhan jotenkin pääsen kursseista läpi :D

Olen kuvannut viime päivinä aika paljon kavereiden kanssa videoita tallilla, mutta en ole ehtinyt vielä editoimaan niistä oikein mitään järkevää :/ Aika, mihin olet kadonnut? Haluaisin hirveästi postailla blogiin, tehdä kivoja videoita ym., mutta tämä ainainen kiire.. Lukijamääräkin on noussut tässä syksyn aikana hitaasti mutta varmasti, joten kovasti yritän pitää blogin mielenkiintoisena ja virkeänä. Onko kellään muulla syksyisin sellainen tilanne, että ei vain ehdi tehdä sitten yhtään mitään?!

Yritän huomenna kirjoittaa tarkemmin minun ja Danin treenikuulumisia, mutta voi olla että postaus venyy vähän kauemmaksi, kun huomenna käymme mummolassa.

 Tähän lopuun kuitenkin pieni video viime viikolta (?), kun ratsastin Danilla ravitreenit. Jotain keskiravin tapaista haettiin, enemmän taisi hommasta tulla suflausta. Ponilta kyllä löytyy liikettä, kun osaisin sitä vain oikein ratsastaa! Ja kun joku fiksu kuitenkin miettii, niin menimme ravia tietysti myös toiseen suuntaan, sitä ei vain tullut kuvattua. Tällaiset "hienot" videot menee sitten väsyneen illan/yön piikkiin, koittakaa kestää.. Videon ei ole tarkoitus olla mikään taidonnäyte, toivottavasti se siis edes piristää jotakuta :D

Niin kuin jo aiemmin mainitsin, olemme kavereiden (tai oikeastaan kaverin) kanssa kuvailleet muutamana päivänä jonkin verran meidän..hmm tallielämää :D Tässä pientä esimakua tulevasta. Voitte vain arvailla kuka mahtaa olla äänessä....

Lupaan tulla kirjoittamaan järkevämmän postauksen kun vain suinkin ehdin, tämä on nimittäin siitä aika kaukana...

Mitäs mieltä olette uudesta ulkoasusta? Risut ja ruusut tännepäin! En oikein tiedä mitä mieltä olisin bannerista, jokin siinä häiritsee ja pahasti. Mutta olkoon ainakin väliaikaisesti tällainen.

139. Hyvin, huonosti vai hyvin huonosti?

Kulunut kouluviikko on taas ohi kuin huomaamatta ja ensi viikolla alkaa koeviikko. Blogille se tietää hiljaisempaa ajanjaksoa, koska minulla ei mitenkään riitä aika postailuun, kun muutenkin tuntuu, että tekemistä on enemmän kuin tarpeeksi. Kirjoittelen kuitenkin parhaani mukaan. Nyt voisinkin kirjoittaa jonkinlaisen viikkokatsauksen, kun eilenkin tein vain kysymyspostauksen niin ei ole tullut kuulumisia kerrottua kummemmin.

Maanantaina läpiratsastin Danin maneesissa ilman satulaa. Dani oli superkiva, parempi kuin pitkiin aikoihin. Hyvin, huonosti ja hyvin huonosti -sarjassa tämä kuului ehdottomasti sarjaan hyvin! Lopuksi tein pitkästä aikaa muutamia keskiravipätkiä. Keskiaskellajejakin pitäisi kaivaa taas jostain esille - ja kas kummaa maanantaina ne onnistuivatkin jopa aika hyvin! Olin tosi tyytyväinen poniin, hyvin olivat launtain valmennuksen opit tuolloin vielä päässä.

Tiistaina ja keskiviikkona Dani sai viettää vapaata, koska se hierottiin tiistaina. Jumeja oli lavoissa ja kuulema myös vatsalihakset olivat kireänä. Onkohan Dani nauranut liikaa? :D

naurava poni

Torstai kuuluu sitten tähän sarjaan huonosti. Ei ehkä ihan sarjaan hyvin huonosti, mutta aivan tarpeeksi lähelle sitä. Minusta tuntuu välillä, että ratsastaessa ei oikein sellaista kultaista keskitietä olekaan, vaan aina ratsastus menee jommalle kummalle puolelle - päin puita tai melko, usein myös tosi hyvin. Harmi vaan yleensä homma tuntuu menevän nimenomaan päin puita..

 Torstaina minulla ei ollut kauaa aikaa ratsastaa ja menin vain lyhyesti kaikki askellajit läpi. Dani tuntui hieronnan jäljiltä ihan mukavan letkeältä, mutta toisaalta se oli laiskempi kuin pitkiin aikoihin. Ratsastuksesta ei meinnannut tulla oikein mitään ja lopetin heti kun sain mentyä siedettävät pätkät jokaisessa askellajissa.

Perjantai oli juoksutuspäivä. En millään saanut kerättyä intoa nousta ponin selkään, mutta ei se oikeastaan haitannut, koska juoksutuskin on välillä ihan hyvästä. Siinä usein huomaa, kuinka suuri ero onkaan, kun hevonen oikeasti polkee kunnolla alleen kuin että se vain laahustelisi menemään. Danikin kasvaa varmaan sellaiset kymmenen senttiä, kun se kantaa itsensä kunnolla.

  

Tänään eli launtaina oli sitten Anskun estevalmennuksen vuoro. Lähiaikoina Anskun valmennukset on mennyt tosi hyvin ja ei valmennus nytkään ollut mikään täysi fiasko, mutta kerrankin kun sain äidin mukaan kuvaamaan, niin olisin kyllä toivonut itseltäni vähän parempaa esitystä!

 Maneesissa oli pieni rata, josta tulimme aluksi yksittäisi osia. Äiti ei ollut ihan alusta asti kuvaamassa ja loppuravitkaan (joissa Dani oli tosi kiva!) eivät videolla näy, mutta oikeastaan kaikki muu siinä sitten onkin. Melkein hävettää tuo oma säätö selässä, sooloilu on kiva laji :D Poni oli tänään kyllä menossa mukana 100%, minä ehkä sitten sen 50 prosenttia.. Vähän väliä tuli kummallisia paikkoja ja käsillä aivan ihmeellistä ylimääräistä härppäystä. Joka tapauksessa tunnilta sain taas lähteä paljon viisaampana kuin sinne mennessä, aina tänne tyhjään päähän yritetään sitä osaamista kovasti iskostaa.

Videon kanssa onnistuin myös näköjään hieman hutiloimaan, kun myös kameran äänet jäivät näköjään vahingossa mukaan. No jospa tuo ei kovin pahasti haittaisi. Minua väsyttää nyt niin älyttömästi, että en jaksa kertoa valmennuksesta sen tarkemmin. Tuosta alta voi kumminkin ainakin jotain nähdä.

 

Minulla on tänään soinut jostain tuntemattomasta syystä päässä jatkuvasti Tehosekoittimen Hetken tie on kevyt. Muut sanat ei oikein liity mihinkään mitenkään, mutta kertosäe on kyllä kuin suoraan minun ja Danin elämästä.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan
Ei mikään meitä erota
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea

 ♥

138. Vastauksia

Vuorokaudesta meinaa nykyään totaalisesti loppua tunnit! Koko viikko on taas ollut yhtä menoa, mutta nyt ehdin vihdoinkin vastailemaan kysymypostauksen kysymyksiin. Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille! Muutenkin haluan kiittää blogin lukijoita, olette ihanan aktiivisia, ilman teitä olisi hurjan paljon tylsempää kirjoittaa blogia. En bloggaa saadakseni "julkisuutta" tai ollakseni jotenkin suosittu, mutta onhan se mukavaa saada kommentteja teksteistä, ja on aina yhtä kiva kuulla, että joku tykkää postauksiani lukea :)

Osaan kysymksistä saatan vastata hieman ympäripyöreästi ihan vain sen takia, että en halua esitellä/kertoa blogissani kummemmin toisten hevosista tai toisista ihmisistä.

Mitä teet vapaa-ajallasi kun et ole tallilla?

Välillä tuntuu, että mulle ei oikeastaan jää juuri ollenkaan vapaa-aikaa lukion ja tallin ohessa. Mahdolliset vapaa-ajan rippeet käytän lukemiseen, bloggaamiseen, kavereiden tapaamiseen tai sitten ihan oleiluun ja netissä surffailuun. Päivät minulla on tosi täysiä ja vapaa-ajalla on harvemmin ajanvietto-ongelmia!

Kuinka monta sisarusta sulla on?

Yksi sisko, joka on paras mahdollinen sellainen ja käy kyllä monesta sisaruksesta :)
 

Mikä on isoin hyppäämäsi este?

Isoimmat esteet olen hypännyt valmennuksissa, joten ei ole tullut pahemmin mittailtua. Metrikymppiä ainakin tiedän menneeni Danin kanssa, mutta saattaa joskus olla ollut vähän isompikin.
 

Unelmoitko mistään?

Unelmoinhan mää vaikka ja mistä! Unelmoin onnellisesta tulevaisuudesta, perheestä, omasta tallista tai ratsastuskoulusta.. Tällä hetkellä minulla on elämässä kaikki kuitenkin niin hyvin, että mitään sellaista unelmaa, minkä juuri nyt haluaisin toteutuvan, ei oikeastaan ole.

Kuinka kauan aijot pitää danin? 

Voi kamala, en kyllä osaa yhtään vastata tähän kysymykseen. Dani on minulle niin mielettömän tärkeä, että haluaisin pitää sen ikuisesti. Ponivuodet on minulla kuitenkin jo käytännössä loppu, joten saa nähdä. Joka tapauksessa en aio missään nimessä vielä lähitulevaisuudessa Danista luopua. Toivottavasti luopumisen hetki koittaa aikaisintaan sitten, kun jatkan lukion jälkeen opiskeluja muualla. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua hyvin lyhyessä ajassa nopeasti, joten mitään varmaa on lähes mahdotonta sanoa. Enkä kyllä muutenkaan tiedä! Aika näyttää...

Mitä suunnittelet tekeväsi lukion jälkeen?

Johonkin päin maailmaa sitä pitäisi lähteä jatkamaan opiskeluja, mutta en kyllä todellakaan tiedä minne ja mitä. Hevosista en ole ensimmäisenä tekemässä ammattia, mutta ehkä suurin haaveeni on opiskella jokin muu ammatti ja siinä samalla jatkaa harrastusta. Sitten vanhemmalla iällä, kun on enemmän kokemusta ja toivottavasti hitusen rahaakin, perustaisin oman tallin... Mutta se on vain kaukainen unelma :D Ammatteja, joihin tällä hetkellä voisin edes hieman itseni ajatella, ovat toimittaja, ratsupoliisi, jokin sosiaalialan työntekijä sekä ratsastuksenopettaja/valmentaja.

Onko teillä minkälaisia tavoitteita nyt Danin kanssa, esim. kisoihin ensikaudelle?

Myönnän olevani tosi huono asettamaan minulle ja Danille tavoitteita ainakaan kisojen suhteen. Koulua haluaisin kisata helppoa B:tä aluetasolla ja saada prosentit jonnekin kuudenkymmenen paikkeille. Esteitä jatkan luultavasti alkukaudesta 80-90cm tasolla, seurakisoja ja toivottavasti myös jotakin aluetasolla. Loppukauden tavoitteet sitten vähän sen mukaan, miten lähtee sujumaan. Nyt olen kuitenkin herätellyt myös jonkinlaisia odotuksia tuonne koulupuolelle, joten siihen suuntaan on lähiaikojen tavoitteet.

Minkälaisen hevosen/ponin haluaisit sitten, kun joudut luopumaan Danista?

Riippuu täysin elämäntilasteesta ja sen hetkisistä tavoitteista. Jos nyt pitäisi päättää tulevasta hevosesta, se olisi pienehkö, siro ja herkkä tamma. Kuitenkin ihan hevonen, ponia minun ei kannattaisi enää hankkia. Hevosella olisi kapasiteettia koulussa sekä esteillä kansalliselle tasolle, mutta sen ei tarvitsisi olla vielä mikään täysin valmis paketti.

Onko Dani sellainen hevonen, josta oot unelmoinut?

On :) Aina se ei ole sitä ollut, ja kun päätimme Danin ostaa koeajan jälkeen, ei minulla ollut mitään supermahtavaa tunnetta, että Dani on unelmieni poni. Sisimmässä sen kuitenkin tiesi, että kyllä tästä vielä jotain tulee - ja niihän siitä tulikin. Ehdottomasti Dani on sellainen poni, josta olen unelmoinut.

Mitkä on sun lempiblogeja?

Seuraan aika monia blogeja ja niissä kaikissa on ainakin jotain mielenkiintoista ja hyvää, mutta kolme lemppariani on sieltä valikoitunut. Yksi niistä on Janitan ja Santun blogi, joka kertoo ahkerasta treenauksesta kohti kansallisia esteratoja. Kaktun ja Futuran blogia olen seurannut yli vuoden verran ja edelleen jaksan lukea postaukset joka päivä. Blogissa kerrotaan aktiivisesta harrastamisesta lämminveriruunan kanssa ja sen muuttumisesta aina vain paremmaksi ratsuksi raviuran jälkeen. Kolmas suosikki on kaverini Sonjan blogi From sad to happy. Blogissa seurataan Danin kanssa samalla tallilla asustavan suomenhevostamma Pirran kehitystä ratsun uralla.

Mitä parannettavaa sulla ois ratsastuksessa?

Parannettavaa olisi aivan hirveästi - ja ratsastus onkin oikeastaan juuri sen takia niin ihana laji, että siinä voi kehittyä aina vain paremmaksi! Minun pitäisi oppia käyttämään enemmän ja paremmin jalkojani, pitämään jalka pitkänä, katse edessä... Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Istuntavirheiden korjaamisen lisäksi haluaisin myös oppia vielä rauhallisemmaksi ja tasaisemmaksi ratsastajaksi.

 Kesällä 2010 Helsingissä, Musen keikan aikoihin.

Millasta musiikkia kuuntelet?

Kuuntelen tosi monenlaista musiikkia ja musiikki on aina ollut tosi tärkeää minulle. Pienempänä lauloin kuorossa ja tykkään edelleen laulaa, tosin nykyään se on jäänyt tosi paljon vähemmälle. Ehdoton suosikkibändini on brittiyhtye Muse, jonka keikalla olen ollut kahdesti ja kolmas kerta on tulossa joulukuussa. Muita mitä tulee paljon kuunneltua ovat mm. Hurts, Coldplay, Pendulum ja Keane. Näiden lisäksi useat suomalaisetkin on hyviä ja esim. Spotifyn top-listaa tulee kuunneltua vähän väliä, joten massamusiikkikin menee. Räppiä en kuuntele oikeastaan koskaan, varsinkaan suomalaista. 

Minkä ratsastusseuran jäsen oot?

Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry:n. 

Ootko koskaan hypännyt kenttäesteitä? 

En koskaan mitään oikeita kenttäesteitä, joskus jotain erikoisempia on tullut pellolla hypättyä.

Kuka on sun esikuva ratsastuksessa, koulu- ja estepuolella erikseen?

Olen aika huonosti seurannut ratsastuksen huippuja, mutta kyllähän esimerkiksi HIHS:stä jää aina mieleen siististi ja eleettömästi hevosen kanssa toimivat ratsastajat. Mulla ei oikein varsinaisesti ole esikuvia, mutta estepuolelta sanoisin Malin Baryard-Johnsson sekä Pius Schwizer ja koulupuolella Kyra Kyrklundin työ on kyllä aina todella ihailtavaa.

Tykkäätkö mieluummin ratsastaa kuumia vai hieman hitaampia hevosia?

Mieluummin vähän kuumia. Totaalisesti kuumuudesta "kahjot" hevoset ovat rasittavia, jos ne eivät rauhoita ollenkaan missään vaiheessa, mutta kyllä olen aina tykännyt ratsastaa ennemmin eteenpäinpyrkivällä hevosella. Danin kanssa (ja kyllä jo aiemminkin) olen toisaalta oppinut arvostamaan hevosen rauhallisuutta ja mahdollisesti ajoittaista hitautta.

 Lilith liikkui aina hyvin omilla jaloilla eteenpäin.

Haluaisitko kokeilla/ootko koittanut jotain ei-niin-tavallista ratsastuslajia, kuten vaikka westerniä, pooloa tai ajoa?

Lännenratsastusta haluaisin ehdottomasti kokeilla! Ajaminen ei kyllä taida olla ihan ratsastuslaji, mutta se kun oli listassasi niin ajanut kyllä olen. 

Mitä haluaisit harrastaa, jos et ratsastais?

Haluaisin soittaa jotain soitinta tai laulaa vaikka jossain ryhmässä/kuorossa. Myös tanssiminen olisi tosi kivaa. Lisäksi saattaisin luultavasti harrastaa jotain yleisurheilulajia. Nytkin yritän talvella ehtiä hiihtämään ja se on varsinkin koiran kanssa mukavaa, joten voi olla, että sitäkin tulisi enemmän harrastettua :D

Mikä on sun lemppari herkku?
Entä lempparein ruoka?

Vaikea kysymys.. Herkuista parasta on kyllä varmaan jäätelö ja sitten kaikki kotitekoiset leivonnaiset. Ruokia on tosi monia hyviä, parhaimpia on varmaan pastaruuat (esim. lasagne), kanawokki ja wokit yleensäkin sekä kiinalainen ruoka.

Ratsastaako danilla kukaan muu kuin sinä?

Isosiskoni silloin kun hän on kotona, mutta pääosin sillä ei kukaan muu ratsasta. Äiti on myös käynyt nyt muutaman kerran. Kaverini eivät oikeastaan koskaan ratsasta Danilla, Hanna on sillä mennyt pari kertaa.
 

Jos ratsastaa, miten se menee?

Ihan hyvin, tosin Dani osaa kyllä huiputtaa ratsastaa aika lahjakkaasti jos sille antaa siihen tilaisuuden. Onneksi se ei ole ainakaan vielä yrittänyt nakata äitiä selästä.. Hannan se on sen sijaan yrittänyt pukittaa alas. :D
 

Ratsastatko itse muita hevosia?

Harvoin. Hannan hevosella Viivillä olen käynyt välillä ratsastamassa ja satunnaisesti joillakin muilla, mutta varsinkin viimeisen vuoden aikana se on jäänyt tosi vähälle.
 

Onko teillä muita eläimiä?

On, 7-vuotias samojedinkoira Miki :)

Onko sulla parasta kaveria?

Kavereiden luokittelu johonkin järjestykseen on minusta vähän tyhmää, ovathan he kaikki tosi tärkeitä. Mutta kyllä mulla on paras kaveri, Hanna. Me ollaan tunnettu jo 5-vuotiaasta lähtien ja Hanna on mulle kuin sisko.
 

Jos on, onko hän hevosihmisiä?

Kyllä on, Hannalla on oma hevonen Viivi ja yhdessä me jo pikkuisena alettiin tallilla kulkemaan.
 

Ratsastaako moni kaverisi?

Vain muutama.

Asutko vielä kotona?

Asun, kun melkein kodin vieressä käyn lukiota.
 

Mitä teet lukion jälkeen?

Tähän jo osittain vastasinkin ylempänä. Suunnitelmat ei tosiaan ole vielä ihan selvänä, ratsastusta olisi enemmän kuin mukavaa jatkaa, mutta saa nähdä miten käy. Johonkin muuhun kuin hevosalan ammattiin haluaisin ainakin ensin valmistua.
 

Oletko irtohypittänyt dania?

Olen kerran, siitä voikin lukea edellisestä postauksesta.
 

Mikä on unelmiesi hevonen?

Jo pienestä pitäen unelmieni hevonen on ollut rautias läsipää, jolla on neljä sukkaa... Hevosella olisi rohkea ja hieman tulinen luonne, mutta hoidettaessa se olisi rauhallinen ja kaikin tavoin lempeä. Hevonen olisi sirorakenteinen ja mieluummin vähän pienikokoisempi, mutta sillä olisi ilmavat ja kauniit liikkeet. Tällainen heppa olisi aika täydellinen, ja melkein sellainenhan minulta tuolta tallista löytyykin ;)

inkkari ja sen kaveri

 

Minkälaisia hevosia on danin kanssa samassa tallissa?

Suurin osa on ratsuja, tai ainakin ratsuiksi koulutettavia. Useilla myös kilpaillaan, lähinnä estepuolella. Kaikki hevoset ovat yksityisten ihmisten omistamia. 

Kumpi on kivempi, Armi vai Dani?
Kumpi on kivempi, Lilith vai Dani?

En oikein osaa vastata tällaiseen kysymykseen. Kaikki nämä ponit ovat omalla tavallaan aivan ihania, joten en osaa laittaa niitä kyllä mihinkään järjestykseen. Danilla osaan varmaan parhaiten ratsastaa, Armin ja Lilithin kanssa yhteistyö ei ikinä ehtinyt yhtä pitkälle. 

Ootko ratsastanu Pojalla?

Jos oot, niin kuinka monesti?

Olen muutaman kerran. 

Kuka on kivin, Cassido, Celma vai Womppa?

Kaikki ne on kivoja. Talliporukan ulkopuoliset ihmiset eivät tiedä mistä puhutaan, joten jätän aiheen käsittelyn suosiolla vähemmälle. 

Ratsastakko usein Viivillä?

En, minulla menee Danin kanssa niin paljon aikaa etten oikein ehdi ja ei Hanna hevoselleen muutenkaan hirveästi ylimääräisiä ratsastajia tarvitse. Joskus olemme vaihtaneet hevosia ja välillä Hanna on pitänyt minulle tuntia Viivillä. Tykkään kyllä (yleensä :D) Viivistä, mutta villi veikkaus, että ratsastan sillä ehkä kerran kuussa.

Siinäpä oli kysymyksiä kerrakseen. Kuulumisia tulossa lisää huomenna!