31. kakkua tuli! :D

Jee, modeemi korjattiin eilen ja pääsen taas nettiin tavalliseen tapaan! Joten postauksia yritän nyt jatkossa kirjoittaa vähän tiheämpään tahtiin.
Sitten vähän ikävämpiin uutisiin, nimittäin olen jo kolmatta päivää kuumeessa :( En siis ole päässyt kahteen päivään tallille, mikä tuntuu ihan kamalan pitkältä ajalta! Tänään aamulla minulla ei kumminkaan ollut enää kuumetta ja vaikka en kouluun päässytkään, käyn tänään hoitamassa itse Danin jos kuumetta ei enää nouse. Kurkku on kyllä aika kipeä ja saa nähdä minkälaisen lumiukkovuorauksen puen päälle, kun lähden tuonne pakkaseen heilumaan :D Äiti on hoitanut nyt Dania ja sitä ei ole siis kunnolla liikutettu, mitä nyt äiti oli eilen käynyt juoksuttamassa. Mutta se on tuskin ollut niin kovin intensiivistä liikuntaa.. :D

No mutta nyt tämän kakku-otsikon kimppuun. Elikkäs sunnuntaina rakensimme Hannan kanssa oikein kunnon radan maneesiin, johon lykkäsimme erikoisesteitä niin paljon kuin keksimme :D Kaikkea löytyi pehmoleluista heinäpaaleihin. Hanna hyppäsi aluksi Viivillä ja minä olin nostelemassa esteitä.
Pakkanen kiristyi aika kovaksi iltaa kohden, mutta mehän ei turhan päiten haluttu kantaa kauheaa määrää esteitä. Niimpä lähdettiin vielä Danin kanssa ilmoja uhaten maneesiin, eikä meille kyllä kylmä tullut. Aluksi minulla ei hyppäämisestä meinannut tulla yhtään mitään, en jaksanut ollenkaan keskittyä ja lömpöttelin vain ympäri maneesia. (olikohan kuume jo tulollaan?)

Hanna komensi minut kumminkin esteille ja Dani hyppäsi ihan superhyvin! En olisi tosiaankaan uskonut, että Dani luottaisi niin paljon, että meni pienellä rohkaisulla yli jopa minun kehittelemästä "pöytäesteestä", jossa vesimatto laitetaan siis okserin päälle "levyksi" (sain tähän idean toisesta blogista). Este oli tosiaan aika pelottava, kun vesimatto kivasti kimalteli maneesin valoissa.. Myös muuri, tavallinen pysty höystettynä pehmoleluilla, heinäpaalieste, portti ja toinen pysty jossa nökötti keppihevosia johteiden sivuilla, ylittyivät ilman mitään ongelmia.

Ja taas pitää pahoitella kuvien puutetta.. Tämä kuva otettu kauan sitten Lilithin kanssa Paven valmennuksessa. Oli tuokin kyllä semmonen lentskari-poni :)

Hanna nosti esteet noin 80 senttisiksi ja hyppäsin ne sitten ratana. Alku sujui hyvin ja lähestyimme lävistäjällä olevaa sarjaa. Dani tuli hieman pohjaan a-osan muurille ja hoksasin, että tulee huonoon paikkaan pystylle. Minä tyhmänä pukkaan ponia eteenpäin ja kahden askeleen jälkeen olemme liian kaukana ponnistuspaikasta, mutta kolmas pupuaskel tuo Danin sitten ihan pohjaan ja poni pelastaa tilanteen stoppaamalla. Pysähdys ei ollut mikään äkkijarrutus, ehdin reagoi tilanteeseen ja ölisin ponin kaulalla jotain "oioioi" ja sitten "uuups" kun tupsahdin maahan :D Se oli ehdottomasti koomisin tippumiseni ikinä, nauroin ihan vääränä samalla kun nousin takaisin selkään. Kummallekkaan osapuolelle ei sattunut mitään ja tultiin saman tien homma uusiksi. Tällä kertaa tosin ilman liukumäkilaskuja..:DD Mutta tulipa koettua ensimmäinen tippuminen Danilta ja pääsen siis leipurin hommiin..! Hassua, että tämmöstä sattuu sillon, kun muuten menee tosi loistavasti, eikä oo mitään ongelmia missään. Mutta onhan tää harrastus välillä aikamoista extremeä :--D

Mikäli toivottovasti pääsen tänään tallille, ratsastan Danilla kaikki mahdolliset väistöt sun muut jumpat, kun se on varmaan ihan rautakanki :s Täytyy tosiaan toivoa, että pystyn ratsastamaan tänään, nimittäin perjantaina olisi Lidströmin Pian valmennus tiedossa.. Ja sinne en voi kyllä mennä jos ponilla ei ole koko viikkona kunnolla ratsastettu :/ Perjantaita odotan kyllä mielenkiinnolla, kaikenlaista kun on tullut Pian valmennuksista kuultua. Mutta ei sitä kannata kaikkia puheita uskoa, parhaiten tietää kun käy itse kokeilemassa :)